Suomalaisten palkat eivät ole vielä Euroopan huippua

Suomalaisten palkkataso on noussut tällä vuosituhannella ja lähentynyt läntisen Euroopan palkkatasoa. Suomalaisten palkat ja ostovoima eivät silti vielä ole Euroopan huippua. Matalien palkkaerojen vuoksi työntekijöiden palkat ovat meillä lähellä kärkeä, mutta toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden palkat ovat pikemminkin läntisen Euroopan pohjatasoa.

Kotimaa
Työntekijä kaupan kassalla.
Viena Kytöjoki / Lehtikuva

Suomalaisen mediaanipalkka on viime vuoden lopun tilastojen mukaan noin 2 800 euroa kuussa, toimihenkilön keskipalkka 3 300 ja työntekijän 2 600.

- Toimihenkilöiden keskipalkka on jonkin verran korkeampi kuin ns. työntekijäammateissa. Viime vuosina myös toimihenkilöiden keskipalkkojen kehitys on ollut vähän nopeampaa kuin työntekijäammateissa. Arvata voisi, että siinä on kysymys rakennemuutoksesta, sanoo kehittämispäällikkö Seppo Kouvonen Tilastokeskuksesta.

Raakaa fyysistä voimaa vaativat duunarityöt ovat vähentyneet ja toimihenkilöiden määrä kasvaa. Suomessa työntekijätason palkat ovat perinteisesti olleet hyvät verrattuna muuhun Eurooppaan, toimihenkilöiden palkat taas alle eurooppalaisen keskitason, ja palkkaerot ovat Suomessa olleet pohjoismaiseen tapaan pienet.

Palkkaerot ovat kuitenkin hiukan kasvaneet koko EU-jäsenyyden ajan, mutta edellisen laskusuhdanteen aikana, 2007-2008 kehitys katkesi ja tällä hetkellä Kouvosen mukaan palkkaerot eivät kasva Suomessa.

- Kaikista suurituloisimpien osalta näyttäisi siltä, että palkkaerot eivät ole enää kasvaneet, ehkä yritysten välinen kilpailu on tässä yksi vaikuttava tekijä, arvioi Seppo Kouvonen Tilastokeskuksesta.

Suomalaisten palkkaerot ovat eurooppalaisittain keskimääräistä pienempiä ja ne näkyvät erityisen hyvin Kouvosen mukaan toimialojen välisissä eroissa, missä ne ovat meillä Ruotsin kanssa Euroopan pienimpiä. Saksassakin palkkaerot ovat vielä suhteellisen pieniä, mutta pienempiä kuin esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa, sanoo kehittämispäällikkö Seppo Kouvonen Tilastokeskuksesta.

Suomalaisten ostovoima kasvanut muuta euroaluetta nopeammin

Suomalaisten ostovoima on kasvanut tällä vuosituhannella nopeasti mutta ei vielä huippumaiden ohi.

- Suomalaisten palkkakehitys on 2000-luvun alkupuolella ollut ripeää ja ostovoima on kehittynyt jopa muuta euroaluetta nopeammin. Kasvu on ollut nopeaa kaikissa Pohjoismaissa, ainakin verrattuna siihen, mikä se on ollut suurissa Keski-Euroopan EU-maissa kuten Saksassa ja Ranskassa, Kouvonen jatkaa.

- Esimerkiksi Saksaan verrattuna saksalaisen toimihenkilön bruttoansion ostovoima on kymmenisen prosenttia korkeampi kuin Suomessa ja toisaalta taas työntekijän ostovoima taitaa olla pikkuisen korkeampi kuin se on Saksassa. Näissä luvuissa ei ole huomioitu verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutuksia, kuvaa kehittämispäällikkö Seppo Kouvonen ja jatkaa, että Saksassa tulonsiirrot ovat suuremmat kuin meillä.

- Suomessa duunaritason palkkoja varmaan nostaa se, että Suomessa teollisuuden rakenne on prosessiteollisuusvaltainen ja siihen liittyy korkeampi kustannustaso ikäänkuin luonnostaan ja lisäksi meillä tehdään paljon vuorotyötä, se myös nostaa kustannustasoa.

Kouvonen sanoo, että ostovoima riippuu aina tietysti siitä, mihin verrataan, sillä Tanskassa ja Norjassa palkkojen ostovoima on aivan eri luokkaa, paljon suurempi kuin Suomessa.

"Teollisuuden palkat eivät huippua - toimihenkilöiden pohjalla"

SAK:n pääekonomistin Olli Kosken mukaan suomalaisen työntekijän palkka on lähellä niin sanottujen vanhojen EU-maiden keskitasoa. Teollisuuden palkat ovat meillä nousseet, mutta eivät vielä ole saavuttaneet Euroopan huippua.

- Jos verrataan vanhoihin EU-jäsenmaihin, joissa elintaso on aika tavalla samanlainen kuin Suomessa, suomalaisten työntekijöiden palkat ovat aika keskitasoa. Esimerkiksi Saksassa palkkataso on edelleen korkeampi kuin Suomessa, vaikka on paljon puhuttu Saksan palkkamaltista ja kilpailukyvystä, siellä palkat ovat kuitenkin Euroopan korkeimpia. Suomessa varsinkin teollisuudessa tuntipalkat ovat kuitenkin jonkin verran Saksan tason alapuolella, sanoo SAK:n pääekonomisti Olli Koski.

- Suomessa työntekijöiden palkkataso ei ole Euroopan korkeimpia, vaikka suhteellisen korkea, mutta pitää muistaa myös tuottavuus, palkat riippuvat tuottavuudesta. Kyllä Saksassa ja Ranskassa teollisuuden tuntipalkat ovat todennäköisesti edelleen jonkin verran korkeampia kuin Suomessa, sanoo Koski.

Akavan pääekonomistin Eugen Koevin mukaan Suomessa toimihenkilöt ja asiantuntijat ansaitsevat bruttona selvästi vähemmän kuin Länsi-Euroopassa. Toimihenkilön palkan ostovoima on hänen mukaansa 80 prosenttia ja asiantuntijan 70 prosenttia Euroopan keskitasosta.

- Jos keskustellaan palkkojen ostovoimasta, tilanne on yleisesti ottaen Suomessa heikohko, meillä on kireä verotus ja korkea hintataso, sanoo ekonomisti Eugen Koev Akavasta.

- Esimerkiksi Saksassa näyttää olevan varsin hyvät palkat asiantuntijoilla. Ostovoimassa mitattuna Suomi on vaativissa asiantuntijatehtävissä ihan Länsi-Euroopan maiden häntäpäissä kuten Pohjoismaista myös Ruotsi, tämä liittyy siihen, että meillä on pienet palkkaerot, jatkaa Koev.

Palkkaerot suurimmat Etelä-Euroopassa

Mitä etelämmäksi Euroopassa mennään, sitä suurempia ovat palkkaerot. Meillä matalapalkka-alat ovat paremmin palkattuja kuin eteläisessä Euroopassa ja toisaalta taas asiantuntijoiden palkat ovat meitä suuremmat sekä Keski- että erityisesti Etelä-Euroopassa.

- Suomessa teollisuuden keskimääräinen palkan ostovoima on noin kymmenen prosenttia matalampi kuin Saksassa, mutta majoitus- ja ravitsemusalalla se kääntyy toisinpäin, keskimääräinen palkka on ostovoimaltaan Suomessa 20 prosenttia suurempi kuin Saksassa. Tämä heijastaa sitä, että monta kertaa ne toimialat, joita Suomessakin pidetään matalapalkka-aloina, ovat kuitenkin eurooppalaisen mittakaavan mukaan meillä kohtalaisen hyvin palkattuja, sanoo Kouvonen.

- Majoitus- ja ravitsemusalalla Portugalissa toimivan ostovoima on runsaat puolet siitä mitä se on Suomessa, mutta kun mennään hyvin palkatuille aloille kuten pankki- ja vakuutuslaitokset, niin Portugalissa toimivan työntekijän palkan ostovoima on pikkuisen korkeampi kuin Suomessa toimivan ostovoima, mikä heijastaa vain sitä, että toimialan väliset palkkasuhteet ovat hyvin erilaisia Euroopan maiden sisällä, sanoo eläkkeelle jäävä kehittämispäällikkö Seppo Kouvonen Tilastokeskuksesta.