1. yle.fi
  2. Uutiset

EU:n energiatehokkuusrahat käytetty miten sattuu

12 vuotta kattava selvitys tuomitsee tukien käytön tekosyynä peruskorjauksiin. Julkisrakennuksia on kohenneltu energiatehokkuustuilla väärin perustein.

talous

EU-rahalla toteutetut energiansäästöhankkeet eivät ole olleet kustannustehokkaita, tuomitsee EU:n tilintarkastustuomioistuin. Maanantaina julkaistussa raportissa moititaan jäsenvaltioita siitä, että energiatehokkuus on ollut tekosyynä julkisten rakennusten peruskorjauksiin EU-rahalla. Asiasta kertoo EU-asioita seuraava sanomalehti European Voice.

Tilintarkastustuomioistuin tutki rakennushankkeita viime 12 vuoden ajalta.

- Yhdessäkään selvittämässämme projektissa ei tehty tarvearviota tai analyysia siitä, millaiset mahdollisuudet on energiansäästöön suhteutettuna koko investointiin, sanoo raportin kirjoittaja Harald Wögerbauer.

- Jäsenmaat käyttivät varat kohentaakseen julkisia rakennuksia, ja energiatehokkuus oli korkeintaan toissijaista.

Suomi on saanut energiatehokkuustukien potista 0,5 prosenttia. Eniten on mennyt Tshekkiin, lähes 18 prosenttia.

Jäsenmailla ei ollut kunnollisia tavoitteita kustannustehokkuudelle, raportti moittii. Hankkeita ei valittu sillä perusteella, missä säästöä syntyisi eniten. Sen sijaan valikoitui sellaisia rakennuksia, joita oli yksinkertaisesti peruskorjattava.

Investointien on tavoiteltu maksavan itsensä takaisin 50 - 150 vuodessa. Aikajänne on pidempi kuin mitä joidenkin rakennusten on otaksuttu olevan edes käytössä. Vastaisuudessa EU:n olisi edellytettävä kunnon säästöarviota sekä valvontaa, ehdottaa tuomioistuin.

- Energiatehokkuus ei sinänsä ole ongelma, vaan niihin liittyvät käytännöt eivät toimi, kommentoi eurooppalaisen ympäristöjärjestön Maan ystävien edustaja Brook Riley sanomalehti European Voicelle.

Lue seuraavaksi