Meriteollisuudella ei ole varaa torkahtaa

Koko Suomi jännittää parhaillaan Turun telakan tulevaisuutta. Telakan puolesta on tehty nettiadressi. Telakkauutisointi on nyt vilkasta ja suurin osa uutisista musertavia.

Kotimaa
Oasis-luokan risteilijät Turun telakalla.
Oasis-luokan risteilijät Turun telakalla tammikuussa 2013.Yle

Turun yliopistossa tutkitaan meriteollisuutta ja koko merisektoria eri näkökulmista kymmenissä tutkimusprojekteissa.

- Markkinat ovat muuttuneet nopeasti ja alan pelisäännöt menneet uusiksi. Suurin yksittäinen selittäjä löytyy Kaukoidästä. Aasialaiset jättitoimijat tulevat lujaa, sanoo Eini Laaksonenkauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutista.

Aasialaiset ovat sekoittaneet pakkaa ennennäkemättömän tehokkaasti.

Eini Laaksonen, Pan-Eurooppa Instituutti, Turun yliopisto

Laaksonen työskentelee tutkijana SmartComp-hankkeessa, jossa edistetään keskisen Itämeren eli Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian meriklustereiden verkottumista keskenään ja pyritään parantamaan niiden kilpailukykyä suhteessa isoihin menestyjiin. Yksin Kiinassa meriteollisuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana moninkertaiseksi.

- Uudet toimijat ovat sekoittaneet pakkaa ennennäkemättömän tehokkaasti. Täällä meillä pitää nyt pystyä yhteistyöhön, sillä Itämeren alueen toimijat ovat yksin pieniä verrattuna Aasian jättiläisiin. Pienten ei kannata vain kilpailla keskenään, jotta kaikille ei käy huonosti, Laakosenen muistuttaa.

Erikoisosaaminen kilpailuetu

Tällä hetkellä keskisen Itämeren klusterit toimivat melko irrallaan toisistaan. Yhtäläisyyksiä niiltä löytyy kuitenkin paljon. Maita yhdistävät kilpailijoiden ohella muun muassa investointeja vaativat ympäristösäädökset, kustannustason nousu ja osaavan työvoiman puute lähitulevaisuudessa. Haasteiden lisäksi maat jakavat mahdollisuuksia, joista merkittävin on Venäjän kasvavan merisektorin läheisyys.

- Itämeren kasvava meriliikenne, koillisväylän avautuminen sekä offshore-toiminnan kasvu lisäävät liiketoimintamahdollisuuksia. Täällä kannattaa nyt virittäytyä valmiiksi luomalla toimijakokonaisuuksia, joilta on helppoa ja houkuttelevaa ostaa, Laaksonen toteaa.

Pienillä toimijoilla on paljon erikoisosaamista vietäväksi myös Venäjää kauemmas. Esimerkiksi rikkipäästöjen tiputtamiseksi kehitetyistä teknologioista povataan vientivalttia, ympäristön rajat kun tulevat vastaan muuallakin. Laaksosen mukaan alalla kannattaakin suhtautua vakavasti siihen, mitä ulkomaiset yritykset todella hakevat hankkiessaan alan suomalaisia yrityksiä omistukseensa.

- Erikoisosaamista pitää itse ja yhdessä viedä aktiivisesti sinne, missä sille on kysyntää. Se mahdollistaa osaamisen säilymisen, vaikka tilaustilanne vaihtelee, Laaksonen painottaa.

Telakkauutiset musertavia

Turun yliopisto osallistuu monin tavoin Itämeren kaupunkien liiton koordinoimaan SmartComp-hankkeeseen. Hanke perää muutoskyvykkyyttä. Poliittisten päättäjien pitäisi sitoutua näkemään tämänhetkisten vaikeuksien yli.

- Uutiset ovat nyt musertavia ja siksi tutkimuksen pitää pysyä askeleen edellä, Laaksonen sanoo.

Telakkauutiset ovat nyt musertavia ja siksi tutkimuksen on pysyttävä askelen edellä.

Eini Laaksonen, Pan-Eurooppa Instituutti, Turun yliopisto

Kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii kansainvälistä ja kansallista yhteistyötä.

- Julkisten tahojen, valtioiden ja EU:n, linjaukset ja tuet ovat alalla olennaisessa osassa, ja siksi elinvoimaista verkostoa on kehitettävä yhteistyössä, Laaksonen toteaa.

Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä käsittelee kiperää tilannetta tiistaina iltapäivällä.

Lähteet: Taru Suhonen / Turun yliopisto