Luokkasormus katoaa jälkiä jättämättä

Hankintahetkellä niin tärkeä sormus katoaa monilla ajan saatossa, usein ensimmäisen seurustelukumppanin laatikon perille. Luokkakokouksesta ei enää muistuteta kaiverruksessa niin usein kuin ennen.

ilmiöt
Kolme hopeista luokkasormusta pöydällä.
Petra Haavisto / Yle

- Kansalaiskoulussa se laitettiin 1970-luvun alussa. Hopeinen sormus tilattiin Kultaseppä Saarelalta täältä Ylivieskasta. Olikohan juhannuksena kun annoin sen kannuslaiselle pojalle, jonka kanssa seurustelin. Kyselin myöhemmin sormuksen perään, se oli kuulemma pudonnut Kannuksen uimahalliin, kertoo ylivieskalaisnainen.

Yle Keski-Pohjanmaa kysyi kadulla luokkasormuksista, moni sormus oli hukkateillä

- Vuoden se taisi pysyä tallessa.

  • Jonkun tytön kanssa se vaihdettiin.
  • Raahen kadulle se tippui tallireissulla.
  • Ei ole näkynyt kymmeniin vuosiin.

Luokkasormus on monen nuoren ensimmäinen sormus. Hankintaprosessi opettaa demokratiaa, kun luokassa on löydettävä kompromissi eri sormusmallien välillä.

- Kyllä siitä väännettiin tyttöjen ja poikien kesken, että se sopi molemmille.

Arvata saattaa, ketkä sormusmallin lopulta valitsi. Hyvää oppia pojille tulevaisuutta varten...

- Jotenkin hämärästi muistan, että tytöt sen valitsi ja me olimme poikien kesken, että joo-joo, hyvä on, naureskelee mies luokkasormusmuistoilleen.

Emalista hopeaan

Luokkasormusbuumi alkoi Suomessa 1950-luvulla. Mallia antoivat jo pidempään tehdyt ammattisormukset. 1950-luvulta 1970-luvulle oli vilkasta luokkasormusaikaa, mutta 1980-luvulle tultaessa esimerkiksi luokkacollaget vähensivät intoa luokkasormushankintoihin, arvioi Mika Tarkkanen Tarkkanen Oy:stä.

- Luokkasormukset olivat 70-luvulle saakka yleensä emaloituja, sen jälkeen hopea yleistyi. Sivussa oli yleensä esimerkiksi leijonan kuva. Kaiverruksina oli luokka, etunimi kokoontumispäivämäärä. Nyt kokoontumispäivämääriä ei kaiverreta enää niin usein, kertoo pitkänlinjan kultaseppä Lasse Dahlstedt.

Trendit ovat vaikuttaneet suuresi myös sormusten leveyteen. Kapeimmillaan ne olivat 3-5 millimetriä ja leveimmillään 12 millimetrisiä. Nyt sormuksen leveys on useimmiten 6-8 mm ja leijonat ovat vaihtuneet tribaalikuvioihin.

- Kuutosluokan sormuksessa oli nalle, joka piti sydäntä, yhdeksännen luokan sormuksessa oli tribaali, muistelee eräs nainen.

Sormuksen hankintahetkellä monessa luokassa vannotaan ikuista ystävyyttä yhteenkuuluvuuden tunteen ollessa huipussaan. Vuodet murentavat kuitenkin vahvaakin luokkahenkeä.

- Kyllä siinä joku päivämäärä oli, mutta en minä mihinkään luokkakokoukseen mennyt.

Kokkolalaisen kultaseppä Alpo Martinin mukaan luokkasormukset yleistyivät keskikoululuokkien keskuudessa ja siitä muoti laajeni kansalaiskoululaisten ja myöhemmin peruskouluaikana myös alakoululaisten pariin.