Tatuoinnit eivät ole enää trendikkäitä - paitsi Suomessa

Monissa länsimaissa on tatuointien ja tatuoitavien määrän kasvu saavuttanut jo huippunsa. Kymmenen vuoden päästä muodissa saattaakin olla puhtoinen iho.

Tatuoija tekee Marlene Dietrichin kuvaa nuoren naisen selkään. Kuva: Alberto Morante / EPA

Suomessa arviolta 15 prosentilla 20-30-vuotiaista on tatuointi. Näillä luvuilla Suomi on perässähiihtäjä, tietää Nuorisotutkimuskeskuksen tutkija Mikko Salasuo.

- Länsimaissa keskimäärin joka neljännellä tuon ikäisellä nuorella on tatuointi. Joissakin Yhdysvaltain kaupungeissa luku on jopa 40 prosenttia. Oletan, että Suomessa tatuointikulttuuri tulee vielä vahvistumaan merkittävästi, kuuden tatuoinnin Salasuo sanoo.

Salasuo on ollut tekemässä ainoaa Suomessa teetettyä kyselyä tatuointien yleisyydestä vuonna 2009. Tuolloin 13 prosenttia nuorista aikuisista omisti ainakin yhden tatuoinnin.

Tyypillistä Suomelle on, että varsinkin naiset ottavat meillä tatuointinsa vaatteiden alle piiloon. Toinen erikoisuus on, että helsinkiläiset ovat ottajina muuta maata innottomampia. Akateemisista nuorista aikuisista tatuointi löytyy vain neljällä prosentilla.

Väärinpäin nouseva trendi

Trendeihin ja tulevaisuuteen erikoistuneen 15/30 Research -tutkimustoimiston konsultti Pauli Komonen tutkii niin ikään töikseen nuorten alakulttuureita. Komonen on huomannut hyvin tatuoiduissa maissa ensimmäisiä merkkejä, että koristelut ovat ilmestyneet myös ylemmän yhteiskuntaluokan iholle.  

- Trendeille epätavallisen tapaan se on noussut alemmista sosiaaliluokista ylöspäin. Yleensähän trendit alkavat ylemmistä luokista, joilla on ensimmäisenä varaa ostaa uusia trendejä, Komonen sanoo.

Vuosittaista kansallista nuorisotutkimusta tekevä Komonen tietää, että trendien liikesuunta on joko kasvava tai ohimenevä. Tatuoinnit eivät ole enää varsinaisesti trendikkäitä. Niihin on totuttu.

- Suomessa tatuointien määrä lisääntyy vielä, mutta muuttaa muotoaan. Ihmiset suhtautuvat niihin vakavasti, harkitsevat niiden ottamista pitkään ja miettivät tarkasti, mitä haluavat niillä viestiä, Pauli Komonen toteaa.

Kääntyykö syrjintäkeskustelu ylösalaisin?

Yrityksille ja yhteiskunnan tarpeisiin nuorison käyttäytymistä tutkiva Pauli Komonen miettii myös, miten jatkuvasti lisääntyvät tatuoinnit näkyvät työelämässä. Nuoret haluavat yhä yksilöllisempää ulkonäköä ja sellaisia töitä, jotka tukevat tätä yksilöllisyyttä.

Nuoren miehen vasenta käsivartta tatuoidaan. Kuva: Robin Utrecht / EPA

- Voi olla, että tatuoinneista käydään kohta jonkinlaista syrjintäkeskustelua, Komonen ennustaa.

Ja siinä keskustelussa esimerkiksi niska- tai kasvotatuoidut vaativat saada tehdä samoja asiakaspalvelu- ja vuorovaikutustöitä kuin puhdasihoisetkin. Se on täysin mahdollista, kun muistaa, että vuonna 2020 Suomessa arviolta joka viidennellä nuorella aikuisella on tatuointi.

Tutkija Mikko Salasuo muistuttaa, että esimerkiksi vähäpukeisessa Australiassa tatuointeja näkee kaikkialla ja jatkuvasti. Suomessa on jäljellä sentään vielä hitunen vastarinta-arvoa.

- Suomessa vasta nyt ovat tatuointeja alkaneet ottaa myös keski-ikäiset. Meillä on menossa vasta ensimmäinen aalto, Salasuo sanoo.

Trendikästä on, ettei kaikilla ole

Yhdysvaltojen, Iso-Britannian tai Saksan kaltaisissa maissa tatuointi on jo lähes kaikilla, jotka sellaisen ovat valmiita ottamaan. Trendit muuttuvat epämuodikkaaksi, kun trendikkäitä on liikaa.

- Suomessa tatuointien negatiivinen leima kesti poikkeuksellisen pitkään verrattuna länsimaihin. Nyt useampi uskaltaa ottaa, kun se leima on pois. Sen vuoksi kyse on vielä kasvavassa ilmiöstä Suomessa, sanoo Mikko Salasuo.

Trendien kumuloitumisen maaginen piste on 25 prosenttia. Monissa länsimaissa nuorista aikuisista juuri tuo neljännes on jo tatuoitu. Salasuo arvioi, että Suomessa päästään korkeintaan viidennekseen vuonna 2020.

Esimerkiksi Saksassa odotellaan jo seuraavaksi puhtaan ihon lyövän läpi ja tekevän ihokoristelun epämuodikkaaksi tulevalla vuosikymmenellä. Paljon mahdollista, mutta ei varmaa, sanoo tutkija.

- Se on saksalaisilta helppo veikkaus, koska silloin tulee kokonaan uusi sukupolvi. Voi tulla natural-trendi, mutta en näe sitä vielä Suomessa. Sehän olisi helppoa, kun meillä on 85 prosenttia naturaaleja valmiina, Salasuo heittää.