Rakastettu ja vihattu Venezuelan presidentti Hugo Chavez

Venezuelalaiset ovat parin viime vuoden ajan joutuneet seuraamaan presidenttinsä Hugo Chavezin kamppailua syöpää vastaan. Syksyllä 2012 Chavez voitti presidentinvaalit väitettyään tautinsa jo talttuneen. Saman tien presidentti Chavez joutui kuitenkin myöntämään, että syöpä on uusiutunut.

Ulkomaat
Hugo Chavez.
Hugo Chavez.Presidencia / AFP / Lehtikuva

Vastustajat arvostelevat presidenttiä tautinsa salailusta. Kannattajat puolestaan rukoilevat elämästään taistelevan idolinsa puolesta. Chavez on herättänyt ristiriitoja koko uransa ajan niin kotimaassaan, kuin sen ulkopuolellakin.

Presidentti Hugo Chavez on ystävänsä, Kuuban entisen johtajan Fidel Castron, ohella yksi latinalaisen Amerikan näkyvimmistä vasemmistojohtajista. Castron tavoin Chavezkin on äänekäs Yhdysvaltain ja kapitalismin arvostelija.

Uran alku

Laskuvarjojoukkojen upseeri Hugo Chavez tuli ensimmäisen kerran laajan yleisön tietoisuuteen vuonna 1992, kun hänen johtamansa Vallankumouksellisen bolivaarisen liikkeen vallankaappaushanke epäonnistui. Yrityksen pontimena oli Venezuelaa tuolloin johtaneen presidentti Carlos Andres Perezin tyytymättömyyttä aiheuttaneet talouden säästötoimet.

Chavez joutui istumaan kaksi vuotta vankilassa ennen armahdustaan. Vapauduttuaan hän siirtyi siviiliin ja aloitti poliittisen toiminnan. Puolueensa nimen hän vaihtoi Viidennen tasavallan liikkeeksi ja asettui ehdolle vuoden 1998 presidentinvaaleissa.

Nousu presidentiksi

Hugo Chavez voitti heti ensimmäisellä yrittämällä presidentinvaalit. Astuessaan vuonna 1999 presidentin virkaan Chavez alkoi toteuttaa omaa ”bolivariaanista” sosialismiaan. Sille oli Venezuelassa syntynyt tilausta edellisten vuosien aikana, kun vallassa olleet korruptoituneet puolueet olivat tuhlanneet maan öljyvaroja.

Chavezilla oli toisenlainen näkemys maansa rikkauksien jakamisesta. Itsekin vaatimattomista oloista ponnistanut Chavez ryhtyi kohentamaan Venezuelan köyhän väestön asemaa erilaisilla rakennusprojekteilla ja sosiaaliohjelmilla sekä lupauksilla tasoittaa valtavia tuloeroja. Uusi presidentti saikin nopeasti vähäosaisten tuen taakseen.

Uudistuksillaan Chavez oli samalla hankkinut itselleen vihamiehiä. Maa jakautui kahtia suhtautumisessa uuteen presidenttiin.

Chavez yritetään syöstä vallasta

Uransa kiperimpään tilanteeseen presidentti Chavez joutui vuonna 2002. Keskiluokka oli äärimmäisen tyytymätön omintakeista sosialismia toteuttavaan presidenttiin. Opposition hallussa olleet tiedotusvälineet yllyttivät kansaa yleislakkoon Chavezin suistamiseksi vallasta. Väkivallan sävyttämässä sekasorrossa tämä onnistuikin, mutta jo parin päivän kuluttua kannattajiensa avulla Hugo Chavez palasi valtaan.

Yleisesti uskotaan, että epäonnistunut syrjäytysyritys olisi saanut tukea Yhdysvalloista, jota tuolloin johti republikaanipresidentti George Bush.

Presidentti vakiinnuttaa valtansa

Vallankaappausyrityksen jälkeen presidentti Chavez on voittanut vaaleja ja pannut toimeen kansanäänestyksiä. Hän muun muassa pani toimeen kansanäänestyksen, joka koski presidentin toimikausia rajoittavan perustuslain pykälän muuttamista. Kun Chavezin toive ei ensimmäisessä äänestyksessä saanut enemmistöä, hän järjesti kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2009 uuden äänestyksen. Nyt hanke onnistui ja Venezuela luopui presidentin toimikausien rajaamisesta kahteen.

Chavez väittää näin saavansa lisää aikaa voidakseen juurruttaa vallankumouksensa saavutukset.

Kannattajat ovat innolla tukeneet presidenttiään. Vastustajat sen sijaan alkoivat nähdä Chavezin toiminnassa yhä itsevaltaisempia piirteitä.

Öljyvaltion talous retuperällä

Valtavista öljytuloista huolimatta Hugo Chavezin johtaman Venezuelan taloudessa on suuria ongelmia. Köyhä kansanosa on kiistatta hyötynyt öljyvaroista. Rapautuva infrastruktuuri, yliarvostettu valuutta ja huonosti toimiva teollisuus koettelevat kuitenkin venezuelalaisten kärsivällisyyttä.

Monet ovat myös arvostelleet Chavezin hallintoa avoimuuden puutteesta öljyvarojen jakamisessa. Tuhlaus ja korruptio ovat rasittaneet Chavezinkin kautta, samoin taitamattomuus.

Muun muassa naapurimaat Brasilia ja Kolumbia ovat näyttäneet esimerkkiä, miten talouspolitiikkaa pitäisi hoitaa.

Venezuelan olisi opposition mielestä pitänyt pärjätä naapureitaan paremmin Chavezin kaudella; varsinkin otetaan huomioon, että öljyn hinta on kymmenkertaistunut hänen vallassa ollessaan.

Chavezin arvostelu yltyy

Hugo Chavez on yrittänyt panna kuriin maansa oppositiota sulkemalla sen hallussa olleita tiedotusvälineitä ja painostamalla niiden ohjelmapolitiikkaa.

Venezuelassa sananvapautta onkin rajoitettu räikeästi.

Lisäksi Chavezia on syytetty sukulaisten ja suosimisesta poliittisissa virkanimityksissä. Isä ja veljet ovat tai ovat olleet merkittävissä viroissa.

Kuuban ystävä

Hugo Chavezin kaudella Venezuelan ulkopolitiikkaa on leimannut vihamielisyys Yhdysvaltoja kohtaan.

Läntisen pallonpuoliskon suurimman öljyvaltion johtaja on sen sijaan veljeillyt Yhdysvaltain vihollisten, kuten Irakin edesmenneen johtajan Saddam Husseinin ja Iranin presidentin Mahmoud Ahmadinejadin kanssa.

Kuuban sosialismin ihailijana Chavez on myös Castron veljesten läheinen kumppani. Kuuba on saanut Venezuelasta öljyä toverihintaan muun muassa vastineeksi erilaisista asiantuntijapalveluista.

Syöpäänsä Venezuelan presidentti on niin ikään hoidattanut Kuubassa, jossa hän joutunut olemaan useita pitkiä jaksoja.

Oppositio puolestaan on pitänyt sopimattomana, että Chavez on johtanut maataan oleskellessaan vieraassa valtiosta.