Vehviläisen taival Finnairissa: Säästöjä, bonuksia ja asuntokauppa

Kulujen karsijaksi Finnairiin pestattu Mika Vehviläinen on johtanut yhtiötä hieman alle kolmen vuoden ajan. Lentoyhtiön talous on noussut tappiolta plussalle, mutta ei ilman rajuja toimia. Kohuilta ei ole vältytty.

talous
Finnair board member Harri Kerminen, CEO Mika Vehviläinen and chair Harri Sailas at last spring's annual general meeting.
Finnairin hallituksen jäsen Harri Kerminen (vas.), toimitusjohtaja Mika Vehviläinen ja hallituksen puheenjohtaja Harri Sailas kokoussalissa hetki ennen yhtiökokouksen alkua.Yle

Kauppatieteiden maisteri Mika Vehviläinen aloitti lentoyhtiö Finnairin toimitusjohtajana helmikuussa 2010. Hän oli työskennellyt vuodesta 1991 Nokialla, viimeksi Nokia Siemens Networksin operatiivisena johtajana.

Finnairin tulos oli tappiolla ja kannattavuus heikoilla. Vehviläinen haluttiin yhtiön pelastajaksi.

- Uudella johtajalla on kokemusta uusien rakenteiden luomisesta, muotoili silloinen hallituksen puheenjohtaja Kristoffer Taxell perustelleesaan Vehviläisen valintaa.

- Finnairilla on kaikki edellytykset selvitä vaikeista ajoista voittajana, mutta se edellyttää liiketoiminnan määrätietoista kehittämistä, sanoi puolestaan tuleva toimitusjohtaja.

2010: Tuhkapilvi ja lakot

Saman vuoden keväällä lähes koko Euroopan lentoliikenne loppui, kun islantilaisen tulivuoren tuhkapilvi sulki ilmatilan. Finnairin liikenne oli seisahduksissa viisi päivää.

Syksyllä lakkoilivat ensin tekniset työntekijät, sitten matkustamohenkilöstö. Yhteensä näistä koitui yhtiölle noin 55 miljoonan euron tappiot, jotka pitivät Finnairin koko vuoden 2010 tappiollisena.

2011: Säästöohjelma ja yt-neuvottelut

Vehviläinen ilmoitti Finnairin vähentävän 450 työpaikkaa tekniikkayhtiöistään. Saman vuoden elokuussa Vehviläinen kertoi aloittavansa jälleen uuden säästöohjelman. Vehviläinen luonnehti yhtiön kulurakennetta "kestämättömäksi".

- Lentoala on muuttunut rajusti. Finnair on vanha yhtiö, jossa toimintatavat ovat periytyneet vuosien saatossa. Meidän täytyy mukauttaa toimintatapoja nykytilanteeseen sopivaksi, hän sanoi.

2012: Kohua kohun perään

Säästöohjelmasta huolimatta tappio syveni. Helmikuussa 2012 Finnair ilmoitti etsivänsä kumppania Euroopan-liikenteeseen.

Muutamaa päivää myöhemmin Helsingin Sanomat paljasti Mika Vehviläisen erikoisen asuntokauppakuvion Ilmarisen kanssa.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen hallintoneuvostossa istuva Vehviläinen oli myynyt asuntonsa Ilmariselle, joka puolestaan oli vuokrannut asunnon Finnairille Vehviläisen työsuhdeasunnoksi.

Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas on Finnairin hallituksen puheenjohtaja, ja vastaavasti Finnairin Vehviläinen kuului Ilmarisen hallintoneuvostoon.

Kaupan paljastuminen käänsi katseet yhtiöiden ja niiden johdon keskinäisiin sidoksiin. Vehviläinen ilmoitti, ettei jatka Ilmarisen hallintoneuvostossa ja myönsi, ettei enää toimisi samalla tavalla.

Poliisi ilmoitti aloittavansa lahjustutkinnan Vehviläisen asuntokaupoista.

Stay-bonuksia ja allekirjoitusbonus

Maaliskuussa Finnairin johto oli jälleen arvostelun kohteena, kun paljastui, että 18:lle avainhenkilölle oli maksettu vuonna 2011 yli 2,7 miljoonan euron palkkio siitä, että he pysyivät yhtiön palveluksessa toimitusjohtajavaihdoksen ajan.

Samaan aikaan yhtiössä oli meneillään sadan miljoonan euron säästöohjelma, eikä ylimääräisistä palkkioista kerrottu julkisuuteen. Yhtiö sai bonuksista kertomatta jättämisestä varoituksen pörssin kurinpitolautakunnalta.

Niin sanotusta stay-bonuksesta oli päätetty ennen Vehviläisen rekrytointia, eikä sitä maksettu hänelle. Vehviläinen oli kuitenkin saanut 180 000 euron allekirjoitusbonuksen vuonna 2009, kun hänet rekrytoitiin yhtiöön.

Se oli viimeinen pisara valtion omistajaohjauksesta vastaavalle ministeri Heidi Hautalalle (vihr.), joka ilmoitti, että bonuksista päättäneet johtajat eivät enää voi jatkaa Finnairin hallituksen jäseninä.

Lähes koko hallitus vaihtui Ilmarisen Harri Sailasta ja Harri Kermistä lukuun ottamatta. Vehviläinen sai Hautalan mukaan jatkaa työssään, ja hänen ja Sailaksen asema punnittaisiin asuntokauppojen poliisitutkinnan valmistuttua.

Uusi kumppani ja syyteharkinta

Toukokuussa 2012 Finnair kertoi luovuttavansa kolmanneksen Euroopan-lennoistaan uudelle brittikumppanilleen Flybelle. Yhtiö kertoi edellisvuoden elokuussa aloitetun 140 miljoonan säästöohjelman etenevän.

Poliisi kertoi Vehviläisen asuntokauppojen etenevän syyteharkintaan.

Heinäkuussa yhtiö ilmoitti vähentävänsä 300 työpaikkaa moottori- ja laitehuollosta, ja etsivänsä jäljelle jääville 75 henkilöä työllistäville toiminnoille ostajaa.

Syyskuussa apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ilmoitti, ettei katso lahjusrikoksen tunnusmerkkien täyttyvän Vehviläisen ja työeläkeyhtiö Ilmarisen asuntokaupassa. Syytteitä eivät myöskään saaneet Harri Sailas, Ilmarisen varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ja Christoffer Taxell.

Vaikka edellinen säästöohjelma ei ollut päättynyt, Finnair kertoi aloittavansa uuden säästöohjelman, jonka tavoitteena olisi leikata yhtiön vuosittaisia kustannuksia 60 miljoonalla eurolla vuoden 2014 loppuun mennessä.

Vehviläinen arvioi Finnairin pääsevän voitolle vuoden 2012 aikana, mutta olevan edelleen kaukana pitkän aikavälin tuottotavoitteesta.

Joulukuussa 2012 Harri Sailas ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä Finnarin hallitukseen seuraavalle kaudelle. Asuntokohu ei kuitenkaan hänen mukaansa vaikuttanut eropäätökseen.

2013: Lähtö Cargoteciin

15. tammikuuta Talouselämä kertoi Mika Vehviläisen jättävän Finnairin ja siirtyvän lastinkäsittely-yhtiö Cargotecin toimitusjohtajaksi.

Finnairin mukaan Vehvilläinen ei ole eronnut tehtävästään.

16. tammikuuta Cargotec kertoi toimitusjohtajahakunsa olevan vielä kesken.

28.1. tammikuuta Cargotec ja Finnair ilmoittivat Vehviläisen siirtyvän Cargotecin toimitusjohtajaksi 1.3. alkaen.