Arkkitehtiopiskelijat: Näin asutaan vuonna 2049

Voittajaideoissa ruokaa viljellään omalla katolla, viemäristössä pulputtaa sadevesi ja vanhaan teollisuushalliin nousee ekokylä.

Kotimaa
Mikki Ristola esittelee voittajasuunnitelmaansa.
Katariina Luoma / Yle

ARA-Asunto 2049 -suunnittelukilpailun voittajat palkittiin tänään Lahden Sibeliustalolla. Kilpailutehtävänä oli suunnitella tulevaisuuden vuokra-asuintalo Sopenkorven alueelle Lahteen. Nuorten arkkitehtiopiskelijoiden töissä korostui lisääntynyt omavaraisuus energian ja ravinnon tuotannossa sekä asuntojen muunneltavuus.

Ensimmäisen palkinnon nappasi Aalto-yliopiston Mikki Ristola. Hänen ideansa perustuu asuntopohjien varioimiseen käyttötarpeen mukaan.

- Eli asukas vuokraa pelkän tilan ilman märkä- tai keittiökalusteita. Asukkaan omalla vastuulla on näiden pakettien hankkiminen tai halutessaan hän voi käyttää rakennusten yhteisiä pesu- ja keittiötiloja. Näin asukas voi itse vaikuttaa asumiskuluihinsa, kuvailee Mikki Ristola suunnitelmaansa.

Kuten useissa muissakin kilpailutöissä, myös Mikki Ristolan suunnitelmassa korostuu ekologisuus.

- Katoilla voisi tuottaa yhteisölle lähiviljeltyä ruokaa sekä osallistua korttelin energiantuotantoon. Uskon, että hidas elämäntapa ja lähiympäristön kunnioittaminen voisivat luodauudenlaista yhteisöllisyyttä, perustelee Ristola.

Uskon, että hidas elämäntapa ja lähiympäristön kunnioittaminen voisivat luoda uudenlaista yhteisöllisyyttä.

Mikki Ristola

Kylä rakennuksen sisällä

Kilpailun toiseksi sijoittunut Joakim Breitenstein on Mikki Ristolan kurssikaveri. Hänen suunnitelmassaan kerrostalojen välissä kasvaa pieniä peltolänttejä.

- Tontilla on tehty varauksia esimerkiksi pienviljelylle ja hyödykerakennuksille, jossa voi pitää kotieläimiä. Toisaalta tämän maaläntin voi yhtä hyvin käyttää pysäköimiseen, huomauttaa Breitenstein.

Energian säästämiseksi rakennuksen lämpimät tilat on minimoitu. Lisäksi rakennus huomioi tuuli- ja aurinkoenergian ohella myös vedenkeruun.

- Koko rakenne perustuu yhteen isoon kattopintaan, joka kerää ja prosessoi veden ja lumen. Sitä voidaan käyttää ainakin viemäröinnissä ja jopa juomavetenä, jos se saadaan tarpeeksi puhtaaksi, Joakim Breitenstein kuvailee.

Kyseessä on eräänlainen ekokylä, jonka ilmaston ihmiset luovat itse.

Kentaro Mabe

Japanilainen vaihto-oppilas, Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskeleva Kentaro Mabe ideoi teollisuushalliin sijoittuvan kylän.

- Pohjana on vanha teollisuushalli, joka on rakennettu 1947 ja uskon, että se on tyhjillään tulevaisuudessa, kertoo Kentaro Mabe keksinnöstään.

Myös Kentaron työssä on pohdittu energiaratkaisuja. Rakennuksen sisään sijoittuvissa asunnoissa lämpötilan säätely on helppoa.

- Jos sinulla on kuuma, voi avata ikkunan ja jos kylmä, voit sulkea sen. Kyseessä on eräänlainen ekokylä, jonka ilmaston ihmiset luovat itse, Mabe tiivistää.