Juurakon Huldia tarvitaan myös nykyajassa

1930-luvulla kirjoitettu näytelmä kertoo nuoresta naisesta, joka itseään salaa kouluttamalla kohoaa yhteiskunnassa ylöspäin. Ohjaaja Iiris Rannion mukaan näytelmä puhuu naisten sisukkuuden puolesta.

Kemin kaupunginteatteri pyöräyttää kevätnäytäntökautensa alkuun tuomalla ensi-iltaan Hella Wuolijoen kirjoittaman näytelmän Juurakon Hulda.

Näytelmä on kirjoitettu jo 30-luvulla, mutta siinä on ohjaaja Iiris Rannion mukaan vieläkin ajankohtaisia asioita.

Kyllä tämä on jotenkin naisten sisukkuuden puolesta puhuva näytelmä.

Iiris Rannio

-Kyllä tämä on jotenkin naisten sisukkuuden puolesta puhuva näytelmä.

Rannio kertoo tietävänsä paljon ihmisiä, jotka ovat opiskelleet puurokattila edessä, lapsi kainalossa ja kirja vapaassa kädessä.

-Se ei ole vierasta tällekään päivälle. Semmoisia naisia on paljon, jotka sitten omalla tavallaan vievät tätä yhteiskuntaa eteenpäin. Ja toivoisin, että he saavat äänensä kuuluviin.

Rohkeutta omaan elämään

Näytelmän päähenkilö Juurakon Hulda lähtee maalta Helsinkiin työtä etsimään ja päätyy tuomarin herraskotiin sisäköksi. Tuomarin luona on paljon kirjoja ja Hulda alkaa opiskella salaa. Tästä alkaa matka kohti tasavertaista ihmisyyttä.

Rannio toivoo näytelmän antavan tämän päivän ihmisille rohkeutta etsiä omaa elämää ja uskallusta elää täysillä.

-Se on sitä mitä Huldakin tekee, vaikka hänen lähtökohtansa tälle asialle eivät ole parhaat mahdolliset. Se on semmoinen, minkä moni varmasti nykyäänkin tunnistaa, Rannio arvelee.

Nopeatempoista harjoittelua

Näytelmä valikoitui ohjelmistoon tärkeän aiheen, sopivan miehityksen ja osittain myös tuotannollisten syiden vuoksi.

-Aika napakalla tempolla tähän tartuttiin ja sillä tempolla on myös harjoiteltu. Näyttelijöillä on ollut tässä melkoinen aikataulutus, Rannio sanoo.

Juurakon Huldaa näyttelevän Hanna Vähäniemen rooli on iso ja haasteellinen.

-Haastellisinta on Huldan kehityksen kaaren ja muutoksen kuvaaminen. Tekstiä on myös paljon, joten sen sisäistämisessä on omat haasteensa.