Länsi-Afrikan mallioppilas Mali romahti vuodessa

Mali kuuluu maailman köyhimpiin valtioihin, mutta viime vuosina maata on usein pidetty Länsi-Afrikan mallioppilaana. Vajaa vuosi sitten tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen maa on kuitenkin luisunut romahtamisen partaalle.

Ulkomaat
Ranskalaisia maajoukkojen sotilaita lentotukikohdassa kuljetuskoneen vierellä.
Ranskalaisia maajoukkojen sotilaita saapui Malin pääkaupungin Bamakon lähistöllä sijaitsevaan lentotukikohtaan Norsunluurannikolta 15. tammikuuta. Eric Feferberg / AFP / Lehtikuva

Noin 16 miljoonan asukkaan Malin historia on värikäs. Ranskalaiset saapuivat maahan 1800-luvun lopussa ja pitivät Malia siirtomaanaan aina vuoteen 1960. Malin itsenäistymisen jälkeen maata hallitsi presidentti Modibo Keita aina vuoden 1968 sotilasvallankaappaukseen asti. Tämän jälkeen Malissa elettiin 23 vuotta kenraali Moussa Traorén johtaman sotilasdiktatuurin alaisuudessa.

Sotilasdiktatuuri kukistui lopulta 21 vuotta sitten. Sen jälkeen Malissa on tapahtunut paljon. Toisin kuin monia muita Länsi-Afrikan maita, Malia ovat leimanneet vakaus, demokraattiset vaalit ja talouden orastava kasvu.

Viime keväänä tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen moni asia on muuttunut dramaattisesti. Mali on kaaoksen vallassa ja maata hallitsee sotilasjuntta. Islamistien hallitsemassa pohjoisosassa on käynnissä sota, johon nyt myös entinen siirtomaaisäntä Ranska osallistuu.

Sisällissota syttyy

Malin sisällissota alkoi maaliskuussa 2012, kun tuaregikapinalliset hyökkäsivät Malin armeijan asemiin. Malin pohjoisosissa ja sen lähialueilla asuvat tuaregit ovat vaatineet itsenäistä valtiota jo vuosikymmenet.

Kapinallinen aseineen hiekkaisen lava-auton lavalla hiekkaerämaassa.
Tuaregikapinallisia Pohjois-Malissa lokakuussa 2011.EPA

Tuaregien riveissä on taistellut myös iso joukko Libyan vuoden 2011 sisällissodasta palanneita sotilaita. He ovat tuoneet mukanaan aseita, rahaa ja sotataitoja. Malin heikko armeija ei pystynyt tarjoamaan kapinallisille kunnon vastarintaa, joten tuaregit valtasivat nopeasti koko Malin pohjoisosan.

Samaan aikaan Malin armeija kaappasi vallan maan pääkaupungissa Bamakossa, koska hallitus ei armeijan mielestä tehnyt riittävästi tuaregikapinallisten kukistamiseksi.

Malilaisia sotilaita partioimassa kadulla pääkaupunki Bamakossa.
Malilaisia sotilaita partioimassa kadulla pääkaupunki Bamakossa maaliskuussa 2012.Malin Palm / EPA

Al-Qaida astuu kuvaan

Malin sisällissodassa tapahtui viime kesänä merkittävä käänne, kun Malin pohjoisosissa toimivat terrorijärjestö al-Qaidan paikalliset ryhmittymät kääntyivät tuaregikapinallisia vastaan. Nyt Malin pohjoisosia hallitsevat tuaregien sijaan al-Qaidan paikalliset islamistiryhmittymät. Merkittävin ryhmittymä on al-Qaidan Pohjois-Afrikan haara, Islamilaisen Maghrebin al-Qaida.

Malissa joulukuun alussa käynellä Ylen Ulkolinja-ohjelman toimittajalla Marko Lönnqvistillä on vahva käsitys siitä, miksi al-Qaida on pyrkinyt vahvistamaan asemiaan juuri Malin alueella.

- Al-Qaida on menettänyt asemiaan perinteisillä alueillaan, esimerkiksi Afganistanissa. Al-Qaida on jo vuosikausia kerännyt voimiaan Saharan alueella, missä heidän on helppo liikkua, Lönnqvist kertoo.

Paikallinen al-Qaida rahoittaa toimintansa muun muassa paljon huomiota herättävillä länsimaalaisten sieppauksilla.

Ranska päättää osallistua sotaan

Ranskan nopea päätös Malin konfliktiin osallistumisesta on yllättänyt monet asiantuntijatkin. Vielä marraskuussa Ranskan presidentti François Hollande vakuutti, ettei Ranska aio sekaantua Malin asioihin.

- Ranska ei aio millään verukkeella puuttua Malin konfliktiin, Hollande vakuutti marraskuussa Pariisissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Ranskan Mirage 2000 D -koneita Malin yläpuolella 11. tammikuuta.
Ranskan Mirage 2000 D -koneita Malin yläpuolella 11. tammikuuta.Nicolas-Nelson Richard / AFP / Lehtikuva

Toisin kävi. Islamistien esiinmarssi Malissa ja muualla Pohjois-Afrikassa huolestutti vanhaa siirtomaaisäntää Ranskaa siinä määrin, että maa päätti tammikuun alkupuolella sittenkin osallistua islamistien vastaiseen taisteluun Malissa.

Päätös tehtiin todennäköisesti hyvin nopealla aikataululla, sillä Ranskan puolustusministerin mukaan islamistien voitto oli vain parin päivän päässä. Ranskan päätöstä lienee helpottanut myös se, että Malissa asuu edelleen noin 6 000 ranskalaista. Lisäksi Malin oma armeija on niin heikko, ettei se millään pysty vastaamaan islamistien tarjoamaan vastarintaan.

Ranskan aloittamaa operaatiota tukevat useat länsimaat, eivätkä vähiten Euroopan valtiot. Pelkona on, että islamistien esiinmarssi voisi synnyttää Pohjois-Afrikkaan Afganistanin kaltaisen terrorismin pesäkkeen ja kaiken lisäksi aivan Euroopan naapuriin.

Konflikti uhkaa pitkittyä

Ranskan aloittama sotaoperaatio on jo osoittautunut odotettua vaikeammaksi. Vastoin alkuperäisiä suunnitelmia olosuhteet ovat pakottaneet Ranskan käynnistämään maahyökkäyksen. Malissa käyneen Ylen toimittajan mukaan edessä voi olla pitkä taistelu.

- Kaikki viittaa siihen, että tämä ei ole mikään nopeasti ratkaistu konflikti. Ranskan ilmaiskuilla ei todennäköisesti ole kovin suurta vaikutusta. Islamisteilla ei ole sellaista sotilasinfrastruktuuria, joka voitaisiin ilmasta tuhota, Marko Lönnqvist sanoo.

Ihmiset vilkuttavat Pohjois-Maliin suuntaaville ranskalaisjoukoille.
Ihmiset vilkuttivat Pohjois-Maliin suunnanneille ranskalaisjoukoille pääkaupunki Bamakon ulkopuolella 15. tammikuuta.Eric Feferberg / AFP / Lehtikuva

Islamistitaistelijat ovat äärimmäisen hyvin koulutettuja ja heillä on Ranskaan verrattuna kotikenttäetu.

- Islamistien taisteluyksikkö on japanilainen pick up -maastoauto. Autoissa on kuusi miestä, rynnäkkökiväärit ja konekivääri. Ilmaiskujen alettua islamistit ovat levittäytyneet koko Pohjois-Malin alueelle ja vetäytyneet suurista kaupungeista, Lönnqvist sanoo.

Malin konflikti voi levitä laajalle

Malin konfliktin myötä myös naapurivaltioiden on syytä olla valppaina. Algeria ja Mauritania ovat ilmoittaneet sulkeneensa Malin vastaiset rajansa, mutta konflikti osoittaa jo nyt laajentumisen merkkejä. Algeriassa keskiviikkona 16. tammikuuta alkanut sieppausdraama on tästä esimerkki. Kymmeniä ihmisiä siepanneet islamistit ilmoittivat heti, että sieppaus liittyy Malin konfliktiin ja vaativat Ranskaa lopettamaan taistelutoimet Malissa välittömästi.

- Malista ollaan huolissaan, koska tämä ei ole pelkästään Malin ongelma. Islamistit ovat tulleet juuri Maliin, koska he ovat siellä pystyneet hyödyntämään vallalla olevaa tilannetta. Alusta lähtien on ollut todennäköistä, että konflikti leviää, Lönnqvist sanoo.

Kuinka laajalle konflikti lopulta leviää, sitä ei vielä kukaan tiedä.

Yle Uutiset / Kristian Svensson

Marko Lönnqvistin raportti Malista nähtävissä TV1:ssä Ulkolinja -ohjelmassa torstaina 21. helmikuuta kello 22.00.