Kamera silmässä - tulevaisuuden proteesit ovat jo täällä

Viime vuosituhannen tulevaisuudenkuvat palvelijaroboteista, koneimplanteista ja ihmisen osien kasvattamisesta oli tarkoitettu scifiksi. Onneksi kukaan ei kuitenkaan muistanut kertoa tätä implanttitutkijoille. Yle Uutiset keräsi listan tämän hetken pisimmälle viedyistä ihmisen korjaushankkeista.

tiede

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Näytä listana
Valenivelet aksvavat itsestään
Kuva: Scaffdex

6.
Valenivelet kasvavat itsestään

Muun muassa reuma- ja nivelrikkopotilaiden pienten nivelten toimintakykyä voidaan pitää yllä asettamalla luiden väliin biohajoavia tyynyjä, joihin kasvaa valenivelenä toimivaa sidekudosta. Tampereella keksityt RegJoint -tyynyt keräävät sidekudosta muodostavia soluja potilaan kehosta ilman, että niitä pitää erikseen manipuloida kasvamaan tai kerääntymään kehikkona toimivaan huokoiseen tyynyyn. Tyynyillä on myyntilupa (CE-merkki) ja ne on saatu jo kaupalliseen käyttöön Euroopassa.

Uusi verkkokalvo ruiskusta
Kuva: EPA

5.
Uusi verkkokalvo ruiskusta

Kantasoluista odotetaan apua verkkokalvoa tuhoavien rappeumasairauksien jälkien korjaamiseen. Ihmisille tehtäviin hoitoihin on vielä matkaa, mutta Oxfordin yliopistossa sokeat hiiret saatiin näkemään, vaikka niiden näkösolut olivat niin tuhoutuneet, etteivät ne enää aistineet, onko pimeää vai valoisaa. Silmänpohjaan ruiskutettiin kantasoluista viljeltyjä näkösolujen esiasteita ja niiden annettiin kehittyä loppuunsa silmässä. Lopputuloksena oli täysin kehittynyt verkkokalvo, tutkijat kertovat.

Automaattihengitys
Kuva: Atrotech

4.
Automaattihengitys

Niskarangan murtuman kokenut potilas saattaa menettää hengityskykynsä, jos myös hermorata aivoista hengityslihaksiin katkeaa. Normaalisti tämä tarkoittaisi potilaan joutumista hengityskoneeseen loppuiäkseen. Asiaa voidaan korjata palleahermostimulaattorilla, joka käskee pallealihaksia toimimaan ja potilas hengittää jälleen. Tampereella kehitetty Atrostim PNS -stimulaattori on jo kaupallisessa tuotannossa.

Retinaimplantti
Kuva: Retina Implant AG

3.
Kamera silmään

Näkökykyä voidaan palauttaa myös mekaanisesti, silmänpohjaan asetettavalla sirulla, siis oikeastaan implanttiversiolla digikamerasta. Siihen osuva valon muuttuu sähköimpulssiksi, joka johdetaan näköhermoon. Neljän päivän paranemisajan jälkeen testipotilas erotti jo yksinkertaisia esineistä toisistaan ja pystyi tunnistamaan suurikokoisia kirjaimia. Silmän päälle asetettavalla kennolla, mutta muuten samanlaisella tekniikkaa käyttävä, Second Sight -implantti on jo myynnissä Yhdysvalloissa.

Varaosa kasvaa potilaassa
Kuva: BioMediTech / Tampereen Yliopisto

2.
Varaosa kasvaa potilaassa

Potilaan tarvitsema uusi siirrännäinen voidaan kasvattaa kantasoluista hänen omassa kehossaan. Potilaan rasvasoluista eristetään kantasoluja, niitä viljellään ja käskytetään kehittymään haluttuun suuntaan, esimerkiksi luusolukoksi. Sitten solut siirretään tarvittavan proteesin muotoiseen kehikkoon, joka asetetaan potilaan lihakseen. Kehikkoon kasvaa halutun muotoinen luu verisuonineen. Näin mm. suomalaiselle miehelle, jolta oli jouduttu poistamaan puolet yläleuasta, kasvatettiin varaosa.

Halvaantunut ja robottikäsi
Kuva: Brown University

1.
Ajatuksella ohjattava robotti

Neliraajahalvaantuneille kehitetään robottiapulaista, joka lukee ajatuksia. Yhdysvalloissa kokeiltu BrainGate-implantti istutetaan suoraan aivoihin ja päähän kiinnitetty antenni välittää käskyjä potilaan vieressä seisovalle robottikädelle. Koepotilas kertoo, että jonkin aikaa robotin käyttöä harjoiteltuaan hänen ei tarvinnut enää ajatella suuntia, vaan käsky välittyi, kun hän vain ajatteli tarttuvansa haluamaansa esineeseen.