yle.fi-etusivu

Tutkija kastelee aivot kolmesti viikossa

Tamperelaislaboratoriossa yritetään rakentaa pieni pala aivoja. Jos siinä onnistutaan, lopullisena tavoitteena on kehittää ruiskutettavia solusiirrännäisiä esimerkiksi keskushermostovaurioiden hoitoon. Dementikkojen lisämuistiin on kuitenkin vielä matkaa.

tiede
Soluja ruokitaan ravintoliuoksella laboratoriossa
Antti Eintola / Yle

Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteisessä bioteknologiayksikössä rakennetaan kolmiulotteista, aivoja muistuttavaa hermorakennetta.

Perinteisesti soluja on kasvatettu kaksiulotteisesti, maljan pohjalla, mutta hermorakenteen kasvattaminen on erilaista, kertoo Tampereen teknillisen yliopiston professori Jari Hyttinen.

- Ihmissolut ja esimerkiksi aivot eivät kasva pinnan päällä, vaan ne ovat pehmeä kolmiulotteinen rakenne. Solut toimivat eri tavoin kaksi- ja kolmiulotteisissa ympäristöissä.

Tampereella yritetään nyt jotakin, joka on melko uutta koko maailman mittapuulla. Vaikka tutkijoiden lopullinen tavoite on luoda solusiirteitä, keskitytään tällä hetkellä perustutkimukseen.

Dementikot joutuvat odottamaan lisämuistia vielä ainakin jokusen vuoden.

Tampereen teknillisen yliopiston professori Jari Hyttinen

Jos kolmiulotteisen mallin rakentamisessa onnistutaan, auttaa se ymmärtämään paremmin sitä, miten solut toimivat ja aivot kehittyvät.

- Seuraava askel on käyttää laboratoriossa luotuja kolmiulotteisia hermoverkkoja esimerkiksi lääkeainetutkimuksessa. Niiden avulla voidaan tutkia muutoksia solujen toiminnassa tai kehittyvässä järjestelmässä.

Pika-apua esimerkiksi muistisairauksista kärsiville ei Hyttisen mukaan valitettavasti voida luvata.

- Dementikot joutuvat odottamaan lisämuistia vielä ainakin jokusen vuoden.

Muista ruokkia solut!

Solut eivät kasva aivoyritelmäksi itsestään, vaan vaativat tarkkaa huolenpitoa. Hermosolujen hoitaminen tapahtuu hyvin perinteisesti, kertoo Tampereen yliopiston dosentti Susanna Narkilahti.

- Laboratoriohenkilökunta ruokkii soluja noin kolmesti viikossa. Soluille vaihdetaan uusi kasvatusliuos, jossa on ravinteita. Jäteaineet poistuvat vanhan liuoksen mukana. Lisäksi mikroskoopeilla seurataan, että solut ovat terveitä ja näyttävät siltä kuin pitääkin.

Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston bioteknologiayksikössä on aiemmin kasvatettu esimerkiksi luusiirrännäisiä. Nyt ollaan Narkilahden mukaan kuitenkin paljon merkittävämmän mahdollisuuden äärellä.

- En mitenkään halua väheksyä luusovelluksia, mutta kyllähän hermokudos on ihan eri juttu. Aivot ovat tärkein elimemme ja monimutkaisuudeltaan ihan eri luokkaa kuin luun kaltainen kannattava rakenne. Yksikössämme tehdyt luuhoidot kuitenkin osoittavat, että oikealla suunnalla ollaan.

Jos kolmiulotteinen hermorakenne suostuu kasvamaan tamperelaislaboratoriossa, tulee se eroamaan luusta myös koostumukseltaan, Susanna Narkilahti kertoo.

- Implanteista tulee pehmeitä, sillä ihmisen keskushermosto on rakenteeltaan pehmeä. Ulkopuolelta tuotu kova aines saattaisi olla enemmän haitaksi kuin hyödyksi.Tulevaisuuden solusiirteet ovat todennäköisesti erilaisia soluja sisältäviä hydrogeelivalmisteita, ja ne voisivat mahdollisesti olla täysin injektoitavia, mikä puolestaan helpottaisi mahdollisia siirto-operaatioita.