Euroopan metsien arvo voi pudota roimasti kuivien alueiden lisääntyessä

Euroopan metsien taloudellinen arvo voi pudota tällä vuosisadalla jopa puoleen nykyisestä. Kun ilmastonmuutos etenee, hitaasti kasvavat, vähemmän arvokkaat Välimeren tammi- ja muut lajit saattavat vallata kolmanneksen Euroopasta.

Kotimaa
EFI:n johtaja Päivinen katsoo ruudulta Euroopan metsien tulevaisuuskarttaa
Kaija Kervinen / Yle

Ilmastonmuutos aiheuttaa metsien taloudelliseen arvoon vähimmillään neljäntoista prosentin ja enimmillään jopa 50 prosentin menetykset vuoteen 2100 mennessä. Näin haarukoidaan useiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten yhteisessä tutkimuksessa.

Tutkimus on ensimmäinen, jossa on arvioitu ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia metsiin koko Euroopan alueella. Venäjän metsät eivät kuitenkaan ole siinä mukana.

Tutkijat ovat laatineet useita skenaarioita, joissa ilmastonmuutoksen vaikutusta, puiden reagointia ja markkinoiden käyttäytymistä mallinnetaan. Epävarmuustekijöistä ja pitkästä aikavälistä johtuen tulokseksi saatujen taloudellisten tappioiden haarukka on leveä.

Kitutammet valtaavat alaa

Ilmaston lämmetessä Etelä-Euroopan kuivan alueen puulajit, kuten kituliaat Välimeren alueen tammet leviävät Ranskaan ja Keski-Eurooppaan Alppien pohjoispuolelle asti. Nämä valtaavat alaa kuuselta ja joiltakin muilta puulajeilta, mutta eivät tuota taloudellista arvoa niin paljon kuin kuusi, selittää tutkimukseen osallistuneen Euroopan Metsäinstituutin EFI:n johtaja Risto Päivinen.

- On esitetty oletus, että äärimmillään näiden osuus Euroopan metsämaasta nousisi kolmannekseen.

Arvokkaat tammilajit kasvavat pohjoisempana. Suomen korkeuksilla puiden kasvun lasketaan vain lisääntyvän ilmaston lämmetessä. Uhkiksi tiedetään kuitenkin myrskyt ja tuhohyönteiset.

Tuotteliaampia puulajeja tarvitaan

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien taloudellisten tappioiden korvaamiseksi tutkijat esittävät uusien puulajien tuomista Euroopan ulkopuolelta. Kuivuutta kestäviä, mutta kitutammia tuottoisampia lajeja ovat muun muassa douglaskuusi, eukalyptus sekä jotkut seetri- ja mäntylajt.

- Suomessa tietysti jalompia lehtipuita voisi ajatella, Päivinen tuumii.

Tutkimusta tarvitaan ja tehdään myös siitä, miten metsiä pitäisi hoitaa muuttuneissa oloissa.

- Esimerkiksi miten metsiä olisi hakattava, jotta puut pysyisivät paremmin pystyssä myrskyissä.

Metsien suojelu pudottaa tuottoja

Päivisen mukaan metsänhoitajan ammatti on muuttunut monessa maassa ympäristönhoitajan ammatiksi. Jos metsiä suojellaan entistä enemmän, taloushyöty tietenkin pienenee edelleen tutkimuksessa arvioidusta. Päivisen mukaan nyt spekuloidaan paljon sillä, ovatko suojellut metsät parempi hiilivarasto kuin talousmetsät.

- Talousmetsissähän on se hyöty, että jos näitä hakattuja puita sitten käytetään niin, että ne säilyvät rakennuksissa tai muualla pitkiä aikoja, niin se oikeastaan on sitten parempi hiilivarasto, Päivinen sanoo.

Metsästrategia tekeillä

Euroopan pinta-alasta noin kolmannes on metsämaata. Metsien merkitys on monien maiden kansantaloudelle vähäinen. Suuria metsämaita tutkituista ovat ainakin Suomi, Ruotsi, Saksa, Ranska ja Itävalta.

Euroopan unionissa pyritään parhaillaan laatimaan yhteistä metsästrategiaa. Yhteistä metsäpolitiikkaa ei ole. Ainakaan Suomi ja Ruotsi eivät sellaista edes halua, koska näissä maissa metsät on hoidettu, jolloin mahdolliset tuet menisivät muualle, EFI:n johtaja Päivinen selittää.