Sähkönkulutusennuste herättää taas intohimoja

Ilmasto- ja energiastrategian kiehtovinta antia on ennuste Suomen tulevasta sähkönkulutuksesta. Asiakirjasta voi tulkita, mihin suuntaan hallitus uskoo, toivoo tai pelkää talouden kehittyvän lähivuosina. Juuri siksi sähkönkulutusennuste on läpikotaisen poliittinen dokumentti.

Näkökulmat
Sähkön kokonaiskulutus -grafiikka.
Vihreät vetää omaa linjaa valmisteilla olevan sähkönkulutusennusteen osalta.Yle Uutisgrafiikka

Ilmasto- ja energiapolitiikkaa on ollut tapana ohjata viime vuodet pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategioilla. Järeä asiakirja laaditaan kerran hallituskauden aikana.

Vuoden 2013 strategiaa kutsutaan päivitykseksi, sillä varsinaiset superratkaisut tehtiin vuonna 2010, edellisen strategian perusteella.

Tuolloin hallitus ja eduskunta myönsivät periaateluvat kahdelle uudelle ydinvoimalalle, laativat järeän uusiutuvan energian edistämisohjelman takuuhintajärjestelmineen ja päättivät myös energiansäästötavoitteista. Kaikki päätökset perusteltiin sähkönkulutusennusteella, mikä on ilmasto- ja energiastrategian keskeisiä elementtejä.

Kolme vuotta sitten erityisesti ydinvoimaluvat nostivat sähkönkulutusennusteen kiivaan poliittisen kamppailun kohteeksi. Mitä korkeammaksi sähkönkulutus arvioitaisiin poliittisella päätöksellä, sitä helpompi olisi perustella lisäydinvoiman tarve.

Sähköä runsaasti kuluttava ja ydinvoimaloita omistava metsäteollisuus oli tuolloin erityisen aktiivinen. Etujärjestö Metsäteollisuus ry sai energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmän nostamaan kahteen otteeseen sähkönkulutusennustetta. Poliittisesti tämä sopi hyvin keskustan ja kokoomuksen kompromissiin kahdesta ydinvoimalasta.

Vihreät vetävät omaa linjaa

Tällä kertaa ilmasto- ja energiastrategiassa ei linjata jättipäätöksiä, mutta isoja asioita on silti esillä. Jan Vapaavuoren (kok.) johtama ministerityöryhmä - jossa on edustus kaikista kuudesta hallituspuolueesta - päättää esimerkiksi siitä, kuinka Suomi rimpuilee eroon öljyriippuvuudesta, kuinka edistetään sähköautoilua ja pienimuotoista kiinteistökohtaista energiantuotantoa.

Sähkönkulutusennuste ei jäänyt tälläkään kertaa vaille poliittista jännitettä. Vihreät yllätti muun hallituksen strategiatyön loppumetreillä esittämällä uudet energiatehokkuustavoitteet.

Vihreät haluaa laskea kulutusennusteen selvästi strategialuonnosta alemmalle tasolle. Pääsyynä on se, että alempi kulutustaso vähentäisi myös ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutoksen torjunta on vihreiden kovinta ydintä.

Toisaalta, sähkönkulutusennusteen taustalla kummittelee nytkin ydinvoima. Valtion omistama Fortum jäi vaille ydinvoimalupaa viime hallituskaudella, ja se janoaa kovasti uutta yksikköä vanhenevien Loviisan reaktoreiden tilalle.

Kokoomuslähteistä on kerrottu Yle Uutisille, että uutta sähkönkulutusennustetta tutkitaan tarkkaan seuraavissa hallitusneuvotteluissa, joissa silloinen hallitus joutuu ottamaan kantaa Loviisa 3:een. Tämän vuoksi kokoomus halunnee jättää kulutusennusteeseen pelivaraa Fortumin mahdollista voimalahanketta varten.

Ja täsmälleen samasta syystä vihreät ajaa nyt matalampaa sähkönkulutusennustetta Ydinvoimavastainen puolue ilahtuisi kovasti, mikäli Fortumin korvausinvestoinnille ei olisi energiapoliittisia perusteita ja mikäli Fennovoiman rahoittajat katsoivat Pyhäjoen hankkeen kannattamattomaksi hiipuvan sähkönkysynnän vuoksi.

Ilmasto- ja energiastrategian kutkuttava kysymys on myös se, miten hallitus huomioi sen, että Fennovoiman ydinvoimahanke voi oikeastikin kaatua rahoittajien puutteeseen. Onko hallituksella olemassa suunnitelma B?