Pohjois-Afrikassa taistellaan salakuljetusreiteistä

Järjestäytynyt rikollisuus ja salakuljettajat taistelevat vallasta islamistien vanavedessä, suomalaistutkijat arvioivat Pohjois-Afrikan ja Sahelin alueen tilannetta.

Ulkomaat
Islamisteja istumassa auton lavalla aseineen.
Islamistitaistelijoita kännykkäkameralla kuvattuna Gaossa, Malissa 13. tammikuuta.AFP

EU:n ja Pohjois-Afrikan maiden suhteita ja turvallisuuspolitiikkaa tutkinut Timo Behr Ulkopoliittisesta instituutista arvioi, että islamistiryhmien vahvistuminen Pohjois-Afrikassa ja Sahelin alueen maissa on vain yksi juonne alueen sekavassa tilanteessa.

- Mielestäni islamistiryhmien vahvistumisen rinnalla toinen merkittävä ilmiö on järjestäytyneen rikollisuuden vallan ja heidän hallitsemiensa salakuljetusreittien uusjako, Behr sanoo.

Behr kertoo, että länsiafrikkalaisen Malin pohjoisosien lisäksi myös Libyan eteläosat ovat järjestäytyneen rikollisten hallitsemia alueita, jossa keskushallinnosta ei ole kuulunut mitään vähään aikaan.

- Islamistit usein verkostoituvat paikallisten heimojen kanssa ja reitit ja tuotot jaetaan. Näin on käynyt Malissa, missä tuaregit ovat tehneet sopimuksia islamistien kanssa, vaikka eivät kannata ääriliikkeiden ideologiaa, Behr kertoo.

Maghrebin alueen maat Pohjois-Afrikassa ja järjestäytyneen rikollisuuden alue tummemmalla.
Maghrebin alueen maat Pohjois-Afrikassa ja järjestäytyneen rikollisuuden alue tummemmalla.

Libyan sisällissodan jälkeen taistellaan aavikon salakuljetusreiteistä

Libyan entisen diktaattorin Muammar Gaddafin heimoon kuuluvat ovat perinteisesti hallinneet Libyan läpi suuntautuvaa salakauppaa.

– Gaddafin heimo hallitsi ihmisten ja huumeiden kauttakulkua Libyassa vuosikymmenten ajan, mutta heidän valta-asemansa mureni vallankumouksen jälkeen, Behr kertoo.

Behrin mukaan samoista salakuljetusreiteistä taistelevat nyt myös Libyan kotimaiset ja ulkopuolelta tulleet islamistiryhmät ja maan eri heimot.

Epävakaa alue vetää jihadisteja naapurimaista

Tampereen yliopiston rauhantutkimusinstituutin Taprin tutkijan Tuomo Melasuon mukaan tyypillistä islamistiryhmien toiminnassa on, että suuri osa taistelijoista tulee naapurimaista tai kauempaa. Islamistiset solut järjestäytyvät maan sisällä, mutta taistelijat eivät ole paikallisia.

– Malissa on mukana muun muassa tunisialaisia ja libyalaisia islamisteja, Melasuo kertoo.

Myös Algerian In Amenasin kaasukentän hyökkäyksessä oli mukana ulkomaisia islamisteja.

Algerian panttivanki-iskun suunnittelijana pidetty Mokhtar Belmokhtar erotettiin islamistisesta GIA-järjestöstä, minkä jälkeen hän perusti oman jihadistiryhmän ja verkostoutui Pohjois-Afrikan varakkaimman terroristiverkoston Maghrebin al-Qaidan eli AQIM:n kanssa.

Mr Malboro -lisänimen saanut Belmokhtar rahoitti toimintaansa tupakan ja huumeiden salakuljetuksella.

-Belmokhtar on kyllä tunnetumpi siellä islamistien rikollissiivessä, Melasuo arvioi.

Kaappaukset ovat miljoonabisnes

Tutkija Tuomo Melasuon mukaan Al-Qaidan Maghrebin haara on rikastunut huumekaupan lisäksi myös panttivankien kaupalla.

- Länsimaisista siepatuista on maksettu miljoonien dollareiden lunnasrahoja, Melasuo kertoo.

Tutkija Timo Behr pitää mahdollisena, että Pohjois-Afrikan ja erityisesti Sahelin alueen heikko turvallisuustilanne heijastelee laajalti ja saattaa levitä Mauritaniaan ja Nigeriaan.

- Nigeriassa toimiva Boko Haram –ryhmä on raaistanut viime vuosina otteitaan ja oppia on selvästi haettu alueen muilta islamistiryhmiltä, Behr sanoo.