Frankensteinin hirviö Helsingissä!

Kansallisteatterin Frankenstein nostaa esiin moraalisia kysymyksiä, jotka ovat yhä kiusallisen ajankohtaisia.

kulttuuri
Kohtaus Frankenstein -näytelmästä.
Esa-Matti Long ja Antti Luusuaniemi Frankenstein -näytelmässä.Stefan Bremer / Suomen Kansallisteatteri

Brittikirjailija Nick Dear on päivittänyt tarinan Frankensteinin hirviöstä. Suomalainen kantaesitys menestysnäytelmästä nähdään keskiviikkona 23. tammikuuta Kansallisteatterissa.

Nuori kirjailija Mary Shelley kirjoitti vuonna 1818 kauhukertomuksen ihmisen halusta puuttua luonnon kulkuun, luoda itse elämää ja mitä siitä seuraa. Eikä juuri mikään ole muuttunut, pohtii näytelmän ohjaaja, kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho:

- Ihmisellä on mieletön halu selvittää olemassaolon mysteeriä. Se tarve ei lopu koskaan. Ja kysymys onkin, että kun luodaan elämää keinotekoisesti, kenen on vastuu ja mitä sitten tehdään.

Koominen mutteripää vai traaginen ja hylätty olento?

Vuonna 1931 Frankensteinista tehty elokuva on vuosien saatossa toiminut materiaalina monelle muunnelmalle ja väännelmälle. Hirviöhahmosta on tullut huvittava mutteripää, ikoni, josta puhuttaessa elokuvan näyttelijän Boris Karloffin kulmikkaat piirteet näkee heti silmissään. Näytelmäkirjailija Nick Dear palauttaa näyttämölle ihmishirviön tragedian.

Ihmisellä on mieletön halu selvittää olemassaolon mysteeriä.

Mika Myllyaho

Tohtori Frankenstein rakentaa olionsa ihmiseksi ihmisen aineksista. Tästä tulee siitä huolimatta ihmisyhteisön hylkiö. Kun täydelliseksi ihmiseksi suunniteltu Olio osoittautuukin pelottavaksi hirviöksi, Frankenstein pakenee ja jättää Olion oman onnensa nojaan. Olion kohtaaminen ihmisten kanssa paljastaa yhteiskuntamme armottomuuden, epäluulon ja väkivaltaisuuden.

Kohtaus Frankenstein -näytelmästä.
Kansallisteatterin Olio (Esa-Matti Long).Stefan Bremer / Suomen Kansallisteatteri

Olion nahkoihin on ujuttautunut näyttelijä Esa-Matti Long:

- Jos on sellainen tilanne, ettei ole ystäviä, kaikki pettävät, hakkaavat ja ovat väkivaltaisia, jos hylätään eikä mistään saa rakkautta, on kovin todennäköistä, että muuttuu hirviöksi ja lähtee kostamaan, tuumaa Long.

Hylätty Olio haluaa etsiä käsiinsä Frankenstein, joka ainoana ihmisenä kykenee luomaan hänelle rakastavan puolison. Siitä asiat menevät yhä kummallisempaan solmuun.

Hyvä maski ja sisäinen uudelleen syntyminen muuttavat näyttelijän hirviöksi

Esa-Matti Long valmistautuminen hirviöksi alkaa puolentoistatunnin maskilla.

- Sen jälkeen on tehtävä kunnon lämmittely, etteivät paikat hajoa, tarinoi Long.

- Se hirviöpuoli tulee matkan varrella. Jotenkin kai sitä valmistautuu ikään kuin syntymään uudelleen.

Kansallisteatteri ei lähde Frankensteinissaan 1800-luvulle vaan etsii viitteellisempää maailmaa. Puvuissa ja lavastuksessa vilahtelee epookkia, on valkoisia paitoja, pitkiä helmoja ja kynttilöitä. Ohjaaja Myllyahon mukaan työryhmä on kuitenkin ajatellut enemmänkin symbolismia. Pienillä vihjeillä viitataan ja johdatellaan tarinan moraalisten ja inhimillisten kysymysten äärelle.

Ajattomaan ilmapiiriin virittää Tapani Rinteen musiikki. Puvut ovat Tarja Simosen ja lavastus Kati Lukan.

Kertomus Frankensteinista ei olekaan niin tuttu, kuin luulisi.

- Olen jo haastatellut ihmisiä, jotka ovat käyneet katsomassa meidän harjotuksia ja kaikki ovat olleet aika yllättyneitä. Monia on hämmästyttänyt, miten draamallinen ja koskettava teos tämä on, sanoo Myllyaho.

Näytelmän ensiesitys oli kaksi vuotta sitten Lontoossa National Theater -teatterissa. Tekstin on suomeksi kääntänyt Mikael Baran. Esitystä suositellaan yli 13-vuotiaille.