1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Tennilä: Murmansk on Lapille suuri mahdollisuus

Vasemmistoliiton pitkäaikainen kansanedustaja, toimittaja ja kirjailija Esko-Juhani Tennilä pitää Luoteis-Venäjän markkinoita Lapin yrityksille merkittävänä mahdollisuutena. Tennilän mukaan Suomi on jäämässä takaa-ajajan asemaan Murmanskin nousussa.

Kuva: Tanja Männistö / Yle

Esko-Juhani Tennilä on valmistellut Murmanskin alueesta kirjaa, minkä yhteydessä hän on tavannut Luoteis-Venäjän johtoa. Keskusteluja on sävyttänyt usko taloudelliseen nousuun.

Viimeksi Tennilä keskusteli Murmanskin kuvernööri Maria Kovtunin kanssa. Kovtuni vakuutti, että esimerkiksi epäilyt Shtokmannin kaasukenttähankkeen lopullisesta hautaamisesta ovat aiheettomia.

- Kuvernööri totesi, että valmistelutyöt jatkuvat. Myös presidentti Putin oli todennut, että vuonna 2017 Shtokmann toimii. Aivan lähiaikoina tulee päätös siitä, mikä firma alkaa suunnitella Teriberkan nesteytyslaitosta.

Suomesta on tullut takaa-ajaja

Norjalaiset yritykset ovat pitkään toimineet Murmanskin alueella näkyvästi. Tennilä harmittelee sitä, että Suomi on jäänyt kilvassa takaa-ajajan asemaan.

- Norjalaisilla on siellä pankit, konepajat, betoniyhtiöt ja vielä hotellikin, että kyllä me ollaan annettu heille etumatkaa. Ainahan se toki on kiinni otettavissa, suomalaisten maine on siellä hyvä. Mielenkiintoinen piirre on se, että murmanskilaiset itse eivät matkaa Norjaan vaan tänne Lappiin, mikä on iso asia.

Suomalaiset yritykset olivat Kuolan liike-elämässä vahvasti mukana heti neuvostovallan romahdettua 1990-luvulla. Tältä reissulta moni kuitenkin joutui palaamaan takaisin haavoja nuollen, mikä on hillinnyt haluja yrittää uudestaan

- 90-luvulla Murmanskiinkin mentiin laajasti silloin kun markkinatalous siellä otettiin käyttöön. Silloin siellä oli aika isot ongelmat, sotkuinen lainsäädäntö ja ruplan romahdus. Siitä tuli varmasti tämmöisiä arpia, mutta kyllä sinne nyt pitäisi taas mennä.

- Ensimmäinen iso päänavaus on se, että tervolalainen Paakkola-yhtiö on saanut Kuolaan sopimuksen malmikuljettimen rakentamisesta. Kaivoksesta on ajettu malmia autoilla tähän saakka ja ajetaan vieläkin, Paakkolalla on pitkälle kehitetty systeemi, jossa hihna vetää malmin maan pinnalle.

Valtion panostusta kaivataan

Tennilä pahoittelee valtion pientä roolia Murmanskin kauppayhteyksien kehittämisessä. Aiemmin julkishallinto oli suuressa roolissa Kuolan kaupan tukemisessa, mihin ehdittiin tottua.

- Neuvostoaikana opittiin siihen, että valtio oli veturina, kauppa oli silloin hyvin laajaa. Meillähän oli Lapissa myös Norinter-rajakauppayhtiö, kuntien ja kehitysaluerahaston omistama. Totuttiin siihen, että oli tällainen veturi. Nyt valtio on vetäytynyt kaikesta, niin kuin tämä telakkakiista osoitti. Kyllä meillä paikka ja mahdollisuus on, mutta kyllä tässä valtiollistakin otetta tarvittaisiin, että alkaisi tapahtua.

Monien muiden tapaan Tennilä kehottaa valtiota ja suomalaisyrityksiä panostamaan meriteknologian kauppaan. Koillisväylän käyttö on lisääntymässä, mikä avaa yrityksille mahdollisuuksia.

- Suomalaiset ovat siellä näkyvissä, Nesteen tankkerit ovat ajaneet Koillisväylän läpi lastiaan ja tänäkin kesänä siellä on ollut kaksi jäänmurtajaa tutkimustehtävissä.

- Tänä kesänä jo 47 laivaa meni läpi Koillisväylää käyttäen Japaniin ja Kiinaan. Varmasti on Suomella ja Lapilla tarve aktivoitua edelleen. Painopiste siirtyy arktiselle alueelle.