Mainosjakelusta 1,99 euroa tunti - jakelubisnes johtaa veroparatiisiin

Työn raskaus ja työtuntien määrä yllätti Lilli Hernetkosken, joka ajatteli 13-vuotiaana hankkia mainosten ja ilmaislehtien jakelulla hieman omaa rahaa. - Mun kaverit olivat olleet tässä mukana ja ne kertoivat mulle. Mä ajattelin, ettei se varmaan kovin iso duuni ole, ja jos saa satasen kuussa, se on aika hyvin. Oli pakko kokeilla, Lilli kertoo.

A-studio
Tyttö jakamassa mainoksia pyörällä.
Lilli Hernetkoski jakamassa mainoksia pyörällään.Yle

Vanhemmat joutuivat aluksi perehdyttämään tyttärensä jakelutyöhön, sillä jakeluyhtiöltä työntekijälle annettiin vain mustavalkoinen kartta, johon oli piirretty jakelupiiri. Ansiot osoittautuivat työtunteihin nähden vaatimattomiksi.

- Se ensimmäinen palkka kesäkuulta oli 84,60 euroa ja tehtyjä tunteja oli 42,5, niin siitä jää palkaksi 1,99 euroa tunti, että siihen työhön nähden aivan kohtuuton palkka, sanoo Jouni Hernetkoski, Lillin isä.

Hertnetkoski valitti palkasta Janton-konserniin kuuluvaan jakeluyhtiöön, joka neuvottelujen jälkeen nosti taksoja sen verran, että tuntipalkaksi muodostui hieman yli neljä euroa.

- Jakeluyhtiön toimitusjohtaja sanoi minulle, että jos he maksaisivat sellaista palkkaa, mitä yleissitova työehtosopimus edellyttää, niin he eivät pysty jatkamaan tätä toimintaa. Mä kyllä sanoin, että jos on sellainen yritysidea, mikä ei kanna, jos ei maksa kahden euron palkkoja, niin onko tällainen toiminta järkevää ollenkaan. Että jos ainoa keino on jakaa mainokset lapsilla, että saadaan toiminnasta kannattavaa, niin silloin on kyllä jossain vikaa, Hernetkoski sanoo.

Toimitusjohtaja tienaa jakelusta enemmän

Suurin osa mainosten ja ilmaislehtien jakelijoista tekee töitä jollekin Jantonin viestintäkonsernin tytäryrityksistä eri puolla Suomea. Janton Oy:n toimitusjohtaja István Dénes on sitä mieltä, että jakelijoille osa-aikatyöstä maksettu palkka on kohtuullinen.

- Emme maksa heille tunneista vaan tehdystä työstä. Työnteko on vapaata, he voivat aloittaa ja lopettaa milloin haluavat, heillä on paljon aikaa tehdä työ ja he päättävät itse, paljonko aikaa käyttävät. Kun itse teen sitä, tienaan noin 6,5 euroa tunnissa. Jaan joskus lehtiä itsekin, että näkisin millaista työ on. Ansaitsen yleensä sille alueelle tavanomaisen palkan, Dénes sanoo.

Jo vuosikausia on ollut kiistaa siitä, kuinka paljon palkkaa jakelijoille tulisi maksaa. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on neuvotellut yleissitovan työehtosopimuksen, jossa on mainosjakajia koskeva palkkaliite. Jos toimittaisiin sen mukaan, jakelijoille taattaisiin vajaan kahdeksan euron vähimmäistuntipalkka.

Jakeluyritysten mukaan niillä ei ole varaa maksaa näin suuria palkkoja. Heidän mukaansa PAU on neuvotellut Itellan kanssa mainosjakajille sopimuksen, jolla yritetään savustaa jakeluyritykset pois markkinoilta.

Oikeuden odotetaan ratkaisevan, pitääkö alalla noudattaa PAU.n neuvottelemaa sopimusta vai työnantajien ja Suomen Mainosjakajien Etujärjestön ry:n v. 2009 tekemää sopimusta. PAU:n käsityksen mukaan jälkimmäisessä on kyse lume-sopimuksesta, jonka työnantajat ovat sopineet keskenään, eikä SME ry ole aito työntekijäyhdistys.

Janton Oy:n toimitusjohtaja taas sanoo, että hänen ymmärtääkseen kyseessä on työntekijöitä oikeasti edustava yhdistys, jolla on noin 400 jäsentä.

Jantonin omistaja löytyy Jerseyltä

Janton-konsernin omistus johtaa A-studion ulkomaisista yritysrekistereistä keräämien tietojen mukaan Jerseyn veroparatiisiin. Sinne on rekisteröity Jantonin pääomistaja kansainvälinen pääomasijoitusyhtiö Argan Capital, mutta myös kaksi muuta Jantoniin kytkeytyvää yhtiötä.

Toimitusjohtaja Dénes ei pidä kovinkaan kummallisena sitä, että Jantonin omistus päätyy Jerseyn saarelle.

- Voihan sitä kutsua veroparatiisiksi, mutta se on myös yksi Euroopan suurimpia rahoituskeskuksia, Dénes sanoo.

Suomeen Janton on maksanut veroja voitoistaan viime vuosina vähän. A-studion teettämän tilinpäätösanalyysin mukaan vuosina 2007 - 2011 konsernin liikevoitto oli yli 33 miljoonaa euroa, josta se maksoi veroa alle kolme prosenttia. Suomen yhteisöverokanta oli samaan aikaan 26 prosenttia. Janton säästi verosuunnittelulla vuosittain 1 - 3 miljoonaa euroa verojen maksussa.

Dénesin mukaan Janton tekee verosuunnittelua, mutta maksaa sen verran veroja kuin pakko on. Dénes kuitenkin kiistää, että Janton olisi siirtänyt rahoja Suomesta veroparatiisiin.

Hän perustelee vähäistä verojen maksua Jantonin heikentyneellä kannattavuudella:

- Jantonin konsernirakenne luotiin vuonna 2006 eikä sen jälkeen Jantonista ole lähtenyt voittoja tai käteistä ulos maasta näille osakkeenomistajille. Tulevaisuudessa voittoa voidaan maksaa, mutta nyt kun meillä ei ole ollut rahaa, emme ole maksaneet.

Voittoja voi maksaa korkoina eteenpäin

Tilinpäätösanalyysistä käy ilmi, että Janton-konsernin Suomeen maksamat verot tippuivat lähelle nollaa vuodesta 2007 alkaen. Edellisvuonna Jantonin omistajaksi oli tullut Argan Capital. Yritysjärjestelyjen seurauksena konsernin lainan määrä kasvoi ja rahaa alkoi kulua yhä enemmän korkomenoihin.

Käytännössä Suomeen perustettu Jantonin holding-yhtiö kerää pääosan Jantonin tytäryhtiöiden tuotoista itselleen konserniavustuksena. Konserniavustus on Janton Holdings Oy:lle veronalaista tuloa, mutta siitä on voitu vähentää yhtiön maksamat korkomenot. Esimerkiksi vuonna 2011 Janton Holdings Oy sai konserniavustusta 5,3 miljoonaa euroa. Kun samaan aikaan korkomenot olivat yli 6,8 miljoonaa, ei holding-yhtiölle jäänyt verotettavaa tuloa.

Dénesin mukaan Janton Holdings Oy on kuitenkin maksanut korkoja vain suomalaisille pankeille, ei ulkomaille.

Yritykset voivat maksaa korkoja konsernin sisällä maahan, jossa niistä ei makseta veroa. Tällainen alikapitalisoinniksi kutsuttu verosuunnittelu on usein laillista. Kuitenkin vuoden 2014 alusta on tulossa voimaan laki, joka rajoittaa korkojen verovapautta.

- Meidän verolainsäädäntö on sallinut tämän ja se on silloin soromnoo, ei siinä ole mitään. Sitten mennään tänne moraaliselle ja eettiselle puolelle. Jos meillä on Suomessa yhtiöitä, jotka käyttävät tämän yhteiskunnan tarjoamia palveluita, niin onhan se liikkeenjohdon taholta kyseenalaista ja sanoisin jopa moraalitonta, ettei sitten olla valmiita maksamaan Suomeen yhtään veroja, niin kuin ääritapaukset tällaisissa tapauksissa on, sanoo 40 vuotta KHT-tilintarkastajana toiminut kanslianeuvos Yrjö Tuokko.