Avoin vuoropuhelu ehkäisee kunniaväkivaltaa

- Se ei ole niinkään fyysistä väkivaltaa vaan henkistä eli rajoittamista, seuraamista ja kontrolloimista, kuvailee kunniakulttuurin epäkohtia nuorten maahanmuuttajien kanssa Tampereella työskentelevä asiantuntija. Pirkanmaalla on alkamassa projekti, jossa kartoitetaan ongelmien laajuutta.

Kotimaa
Naisen silhuetti ikkunaa vasten
Kunniaan liittyvä väkivalta on yhteisöllistä väkivaltaa, jolla pyritään suojaamaan tai palauttamaan perheen tai suvun kunniaa.Yle

Esimerkiksi opettajat ovat olleet ihmeissään, miten nuoria tyttöjä on rajoitettu koulunkäynnissä.

Taina Karman-Mäkiniemi

Tampereen seudulla on tarvetta kunniaväkivaltaa ehkäisevälle työlle. Aiemmin ongelmaa on käsitelty lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta nyt Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt rahoituksen Kunniakulttuuri Pirkanmaalla -hankkeelle. Tampereen Tyttöjen Talo etsii vetäjää hankkeelle.

Tavoitteena on mm. valistaa viranomaisia kunniakulttuurista sekä auttaa tarvittaessa nuoria maahanmuuttajia, joilla on ongelmia perheen tai suvun kanssa.

Suojelu näkyy rajoittamisena

Tyttöjen Talon johtaja Taina Karman-Mäkiniemi kertoo törmänneensä työssään kunniakulttuurin epäkohtiin.

- Se ei ole niinkään fyysistä väkivaltaa vaan henkistä eli rajoittamista, seuraamista ja kontrolloimista. Se on nuorten suojelua. Halutaan, että he toimivat tietyllä tavalla ettei suvun kunnia tahriinnu.

Vastaavia viestejä ovat kertoneet myös muut yhteistyökumppanit.

- Esimerkiksi opettajat ovat olleet ihmeissään, miten nuoria tyttöjä on rajoitettu koulunkäynnissä tai siinä, mitä he voivat vapaa-aikanaan tehdä. Sitä kautta meille on tullut huoli siitä, että asialle pitää jotakin tehdä.

"Valtaosalla menee mukavasti"

Tyttöjen Talo on toiminut Tampereella jo kahdeksan vuotta. 12 - 28 -vuotiaille suunnatun toimintapisteen johtajalla on melko hyvä käsitys siitä, miten tytöt pärjäävät.

Kunniakulttuurissa suojellaan tyttöjä, mutta myös poikia perheen kunnialla.

Taina Karman-Mäkiniemi

- Valtaosalla maahanmuuttajataustaisista tytöistä menee ihan mukavasti.

- Sitten on niitä perheitä ja tyttöjä, joilla on haasteita kotoutumisessa ja suomalaiseen kulttuuriin sopeutumisessa. Perheen käsitys siitä, miten tytön pitäisi elää, saattaa poiketa suurestikin siitä, mitä suomalainen yhteiskunta ajattelee nuorten naisten elämisestä, Karman-Mäkiniemi kertoo.

Ei liity uskontoon

Jotkut perheet haluavat suojella nuoria monilta länsimaisilta vaikutteilta, jotka mielletään Suomessa normaaliksi. Kinaa voi tulla vaikkapa poikien kanssa olemisesta, seurustelusta tai elokuvissa käymisestä. Myös tyttöjen pukeutumista säädellään eli heidän halutaan pukeutuvan riittävän peittäviin vaatteisiin.

- Kunniakulttuuri ei ole mihinkään uskontoon liittyvä asia vaan se liittyy moneenkin kulttuuriin. Kunniakulttuurissa suojellaan tyttöjä, mutta myös poikia perheen kunnialla. Ajatellaan, että jos naimaton nuori käyttäytyy poikkeavasti, kunnia ei mene pelkästään tytöltä tai pojalta, vaan se laajenee koskemaan koko sukua.

Karman-Mäkiniemi ei halua syytellä tai osoittaa sormella ketään. Hän muistuttaa, että suomalaistenkaan historiassa ei tarvitse mene kovin kauas löytääkseen suvun maineen ja kunnian korostamista.

Koulutusta ja avointa vuoropuhelua

Aika usein ristiriidat on saatu ratkaistua ihan avoimella dialogilla.

Taina Karman-Mäkiniemi

Kunniakulttuuri Pirkanmaalla –hanke käynnistyy maaliskuussa. Ray rahoittaa hanketta, jonka on määrä kestää vuoteen 2017 saakka. Lopullisen päätöksen rahoituksesta tekee valtioneuvosto.

Nyt haussa on työntekijä, joka pystyisi mm. kouluttamaan terveydenhoitajia, opettajia ja poliiseja tunnistamaan kunniakulttuuriin liittyviä epäkohtia. Karman-Mäkiniemi haluaa rohkaista avointa vuoropuhelua perheiden, lasten ja viranomaisten kanssa.

- Tässä ei ole tarkoitus lähteä näyttämään, miten kuuluu elää. Aika usein nämä kunniakulttuuriin liittyvät ristiriidat perheiden ja lasten välillä on saatu ratkaistua ihan avoimella dialogilla. On käyty vuoropuhelua.

Karman-Mäkiniemi uskoo, että moni ristiriita ratkeaa tiedolla. Maahanmuuttajaperheiden on hyvä tietää kantasuomalaisten tavasta elää ja päinvastoin.

- Maahanmuuttajaperheet tietävät aika vähän suomalaisesta yhteiskunnasta ja ennen kaikkea suomalaisesta perheinstituutiosta. Se on heille vieras käsite. Kun heillä ei välttämättä ole yhtään suomalaista ystäväperhettä, niin se jääkin aika oudoksi.