Ulkomaalaistaustaisten siivoojien hyväksikäyttö entistä räikeämpää

Virolainen siivooja teki espoolaisissa päiväkodeissa ja kouluissa jopa 20-tuntisia työpäiviä. Erään kuukauden aikana Dagmar Mänd paiski yli 260 tuntia töitä, joista ylityötunteja 153. Ensimmäinen vapaapäivä koitti 41:n työpäivän jälkeen.

Kotimaa
Dagmar Mänd
Dagmar Mänd vaatii entiseltä työnantajaltaan palkkojaan, jotka virolainen siivousfirman johtaja jätti maksamatta.Yle

Dagmar Mänd tuli Virosta Suomeen keväällä 2011 siivoushommiin. Virolainen siivousfirman johtaja majoitti Mändin muiden naisten kanssa yrityksensä toimistoon Espooseen, jossa johtaja itsekin asui. Vuokran hän peri käteisenä.

Johtaja kielsi siivoajia kertomasta asumisjärjestelyistä kenellekään. Mistään muustakaan ei saanut kertoa.

Mänd siivosi espoolaisia kouluja, päiväkoteja ja palvelutaloja.

- Työpäivät kestivät kolmesta tunnista 21 tuntiin. Teimme täsmälleen niin paljon töitä, kuin niitä oli.

Ruoka- tai kahvitaukoihin ei ollut aikaa. Työtä tehtiin useimmiten lähes koko valveillaoloaika.

- Sillä tavalla se enimmäkseen oli, että pitkien päivien jälkeen mentiin nukkumaan ja sitten taas aamulla kuudeksi töihin, Mänd kertoo.

- Kun me olimme siellä toimistolla, omistaja kysyi ihmeissään, että mikä teitä vaivaa, kun te olette niin surkean näköisiä. Kun me sanoimme, että meitä väsyttää, niin hän ihmetteli, että miten se on mahdollista, ettehän te ole edes kunnolla töitä tehneetkään.

Johtaja oli perustellut töiden suurta määrää sillä, että hän tarvitsee rahaa, koska hän halusi ostaa asunnon.

Ensimmäinen vapaapäivä 41:n työpäivän jälkeen

- Tein 41 päivää töitä, sitten sain yhden vapaapäivän, Mänd kertoo karmeasta työputkestaan.

Johtaja ei maksanut ylityökorvauksia, eikä ilta- ja viikonloppulisiä. Mändin mukaan johtaja kyllä tiesi, että ne pitäisi maksaa.

- Olin itse vain kolme kuukautta siellä töissä, mutta yksi kuukausi oli sellainen, että työskentelin 262 tuntia. Ylityötunteja tuli 153, joista hän ei minulle maksanut.

- Muut naiset olivat pidempään siellä töissä, seitsemän tai kahdeksan kuukautta tai vuoden.

Yksi kuukausi oli sellainen, että tein töitä 262 tuntia. Ylityötunteja tuli 153, joista hän ei ole minulle maksanut.

Dagmar Mänd

- Vaikea sanoa miten paljon heille sitten on kertynyt maksamattomia palkkoja, Mänd miettii.

Nyt Mänd aikoo karhuta saataviaan asianajajansa avustuksella entiseltä työnantajaltaan. Yritys on tosin on vaihtanut nimeä. Yritys toimii kuitenkin Mändin tietojen mukaan yhä virolaisten, venäläisten ja afrikkalaistaustaisten työntekijöidensä voimin.

Dagmar Mänd on töissä nykyään Helsingin kaupungin palveluksessa siivoojana. Nyt työasiat sujuvat hyvin.

Siivoojien hyväksikäyttöä entistä enemmän

Palvelualojen ammattiliiton mukaan työperäinen hyväksikäyttö siivousalalla on lisääntynyt, ja siitä on tullut entistä räikeämpää. Vaikka suurin osa hyväksikäytöstä pysyy salassa, liitonkin tietoon on alkanut tulla yhä enemmän hyväksikäyttöä, joiden taustalta paljastuu yhä useammin myös ihmiskauppaa.

- Viime vuosina määrä on kasvanut ihan huomattavasti ja se näkyy selkeästi, toteaa ensimmäinen varapuheenjohtaja Jaana Ylitalo.

- Alipalkkaukset tulevat meille ensimmäisenä vastaan ja kun niitä lähdetään selvittämään, niin sieltä saattaa alkaa löytyä työperäistä hyväksikäyttöä laajemminkin.

- Sitten poliisi lähtee tutkimaan, että löytyykö sieltä rikoslain nimikkeitä tarkemmin.

- Riippuvuussuhteet työnantajaan muodostuvat juuri alipalkkauksesta ja työajasta, Ylitalo kertoo.

- Työssä ollaan 12 - 16 tuntia vuorokaudessa, vapaapäiviä ja lomia ei ole. Työtä vastaan saa asua työskentelytilassa tai työnantajan hommaamassa asunnossa, jossa asuu useampi henkilö.

- Asumisesta vaaditaan maksu, joka saattaa kuitata melkein kokonaisuudessan sen alipalkkaisen työntekijät palkan pois.

- On viety passejakin pois, on nostettu tililtä rahoja pois, monenlaista on tullut vastaan, Jaana Ylitalo kertoo.

Ihmiskaupan uhreja yhä enemmän

Ihmiskaupan uhrien asiakasmäärät auttamisjärjestelmässä -grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka

Vähemmistövaltuutetun raportista käy ilmi, että ihmiskaupparikosten tutkinta on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina.

Vuonna 2010 ihmiskauppaan liittyviä rikosilmoituksia kirjattiin 11, seuraavana vuonna jo 27. Myös tuomioistuimissa ihmiskauppana käsiteltyjen asioiden määrä on lisääntynyt.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään tulleita avuntarvitsijoita oli viime lokakuussa lähes sata, kun kaksi vuotta aiemmin heitä oli puolet vähemmän. Nyt suurin osa hädässä olevista on työperäisen hyväksikäytön uhreja, seksuaalisen hyväksikäytön uhreja on jo huomattavasti vähemmän. Työperäisen hyväksikäytön uhrit tulevat pääsiassa Kaakkois-Aasiasta ja Suomen lähialueilta.