Sydämen kieltä makustellaan vasta peruskoulun lopulla

Murteet ovat mukana äidinkielen opetuksessa omana kokonaisuutenaan yhdeksännellä luokalla. Vahvimmat murrepiirteet ovat katoamassa nuorten puheesta.

Kotimaa
Koululaiset opiskelevat murteita äidinkielen tunnilla.

Murteisiin tutustutaan muutaman tunnin verran peruskoulun päättöluokalla. Kielen lajit-jaksossa käsitellään yleiskieltä, murteita, slangia ja erityiskieliä.

Murretunneilla tutustutaan itä- ja länsimurteiden piirteisiin ja siihen, mikä erottaa ne toisistaan. Erilaisiin murrealueisiin perehdytään näytteiden avulla. Yleiskieltä voidaan myös kääntää omalle murteelle.

Suonenjokelaisen Lintharjun yläkoulun äidinkielen lehtori Riitta Piironen sanoo, että murremateriaalia on nykyisisn käytettävissä riittävästi.

- Murrenäytteitä on paljon, ja myös sarjakuvia ja erilaisia kirjoja voidaan käyttää esimerkkeinä. Itse käytän esimerkiksi savonnettua Kalevalaa apuna, listaa Piironen.

Muiden murteiden tunnistaminen vaihtelee

Äidinkielen opettajain liiton helsinkiläisen puheenjohtajan Minna Harmasen mukaan sikäläisillä nuorilla on vaikeuksia erottaa murteita. He eivät myöskään pidä omaa puhettaan murteena vaan yleispuhekielenä. Piironen puolestaan kertoo, että nuoret Suonenjoella ovat kiinnostuneita murteista, ja usein he ovat uteliaita muualta tulleita kohtaan.

- Nuoret kuuntelevat aika tarkalla korvalla ja ihmettelevät, että miten se noin sanoo, eri tavalla kuin minä. Mielestäni suhtautuminen muihin murteisiin on yllättävän myönteistä.

Piironen arveli etukäteen, että oppilaat pitäisivät huvittavana esimerkiksi savolaismurteisia kymmentä käskyä, mutta niin ei käynyt.

Nyt puhutaan aluepuhekieltä

Savolaismurteet kattavat noin kolmasosan Suomesta, ja Suonenjoki on savolaismurteiden ydinaluetta. Lehtori Piirosen mukaan nuoremmat sukupolvet ovat Sisä-Savonkin alueella kadottaneet kaikkein vahvimmat murrepiirteet eli vanhojen kansanmurteiden vahvimmat piirteet.

- Ne eivät kuulu enää nuorten puheessa, vaikka puhe on selvästi murteellista. He puhuvat paikallista aluepuhekieltä, jossa näkyy yleiskielen ja savon murteen vaikutus, luonnehtii Pirhonen.

Miksi murteita sitten halutaan käsitellä? Pirhosella on varma vastaus.

-Oma murre on se kotoinen sydämen kieli, ja tärkeimmät asiat sanotaan aina omalla kotimurteella. Murre kiinnittää ihmisen kotipaikkaan ja elinympäristöön, ja se on sellainen tunneasia. Mutta koulussa kun ollaan, niin opiskellaan sitä myös tiedolliselta kannalta.

Piironen toivoo, että se tieto lisäisi oman murteen ymmärrystä ja tuntemusta ja arvostusta.

"Antti Ruuskanen saa puhua savoa"

Lintharjun yhdeksäsluokkalaiset Iida-Maria Pulkkinen ja Niko Lehtelä pitävät omaan murrettaan normaalina - ei rumana eikä kauniina. Kumpikin arvelee, että pojat puhuvat savon murretta enemmän kuin tytöt. Antti Ruuskanen saa heidän puolestaan puhua savon murretta Urheiluruudussa:

-Eipä siinä mittään...että puhuu silleen mitenkä on ite tottunu puhumaan.

Juha Miedon pohjalaismurretta Iida-Maria luonnehtii rempseäksi ja Turun murteen esimerkkinä hän muistelee yhtä Putous-ohjelman hahmoista.