Porokylän Leipomo ahmi eniten yritystukea Pohjois-Karjalassa

Lieksassa ja Nurmeksessa toimiva Porokylän Leipomo sai viime vuonna eniten verovaroista maksettua yritystukea maakunnassa. Reilun miljoonan euron potti käytettiin Nurmeksen tulevan laajennuksen konehankintoihin.

Porokylä, Nurmes
Porokylän leipomo.
Mari Itkonen / Yle

Lieksassa ja Nurmeksessa toimiva Porokylän leipomo sai viime vuonna eniten yritystukea Pohjois-Karjalassa.

Leipomo sai ely-keskuksen keräämien tilastojen mukaan tukea 1 022 430 euroa.

Tuki käytettiin lähes kokonaan Nurmekseen tulevaan uusiin leipomokoneisiin, kertoo Porokylän toimitusjohtaja Timo Väänänen.

- Laajennuksen runkotolppia on ryhdytty jo nostamaan pystyyn. Sinne tulee 2 600 neliötä lisää tilaa. Tuki käytettiin 95 prosenttisesti sinne tulevien koneiden hankintaan, jotka maksavat yhteensä neljä miljoonaa euroa, Väänänen kertoo.

Muita merkittäviä työ- ja elinkeinoministeriön tuensaajia oli viime vuonna joensuulainen Suomen Levyprofiili Oy (806 720 euroa), Joensuun CNC-Machining Oy (687 400 euroa) ja joensuulainen Ficon Oy (466 750 euroa).

"Yritysten muutokset oleellisimpia kuin tuen määrä"

Pohjois-Karjalan ely-eskuksen yritysrahoitusyksikön päällikkö Kalevi Pölönen ei tuijottaisi yritystuissa pelkästään jaettuihin euromääriin. Hänen mielestään oleellisempaa on seurata pitkällä aikavälillä yritysten liikevaihtokehitystä. Kaikkiaan ely-keskus tuki yrityksiä viime vuonna 23,8 miljoonalla eurolla.

- Kun liikevaihtoa seurataan pidemmällä aikavällillä huomataan, että tuki on toiminut. Julkinen puoli on ollut siis monen yrityksen kohdalla mukana ottamassa riskejä murrosvaiheessa, Pölönen sanoo.

Pölösen mielestä oleellista ei ole myöskään se, että osa miljoonatukiakin saaneista yrityksistä on samaan aikaan irtisanonut työntekijöitään. Yrityksen irtisanomiset ovat johtuneet hänen mukaansa heikosta markkinatilanteesta, jolloin yritys ei voi jäädä lepäämään laakereilleen. Tuet ovat olleet siis osalle tapa päästä yli vaikeista ajoista.

- Kun markkinat sakkaavat, kuluja pitää sopeuttaa siihen tilanteeseen. Samaan aikaan on kuitenkin kehitettävä ratkaisuja ja panostaa kehittämiseen, että heikosta tilanteesta päästäisi pois. Sitä kautta saadaan kilpailukykyä kasvaa suuremmiksi, Pölönen perustelee.

Pyrolyysilaitokselle yhdeksän miljoonaa veroeuroa

Kun vertaillaan maakunnassa yritystukia viimeisen kymmenen vuoden aikana saaneita yrityksiä, nousee yksi ylitse muiden. Valtioyhtiö Fortumin tytäryhtiö Fortum Power & Heat Oy sai rakenteilla olevaan bioöljylaitokseen yritystukea yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa.

Selvänä kakkosena vuosia 2002-2012 tarkastaltaessa tulee Joensuun Tiedepuisto Oy, jolle on myönnetty 5,6 miljoonaa euroa pääasiassa laajennustöihin.

Kymmenen eniten tukea saaneen yrityksen joukossa ovat myös maakunnan nopeasti kasvavat teknologiateollisuuden yritykset Kesla Oyj (4,8 miljoonaa euroa) ja Ouneva Oy (3,2 miljoonaa euroa). Näiden yritysten liikevaihto on kasvanut kymmenen vuoden aikana moninkertaiseksi. Keslan liikevaihto on kaksinkertaistunut ja Ounevan liikevaihto on nelinkertaistunut.

Kolmanneksi eniten, eli 4,8 miljoonaa euroa, tukea viimeisen 10 vuoden aikana on netonnut joensuulainen konepajakonserni Kesla Oyj.

Luvuissa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja ely-keskusten myöntämät tuet.