Maijan karitsa vaihtui Frontside Ollieen

Tutkijan mukaan klassikkolastenlaulut elävät enää lähinnä aikuisten nostalgiassa. Uudet tyylilajit ja digitaalinen media ovat muuttaneet lasten musiikin kuuntelua pysyvästi.

kulttuuri
Lapset soittavat ja laulavat koulun oppitunnilla.
Elina Kivilä / Yle

Lastenmusiikkityylit pirstoutuvat kovaa vauhtia. Lastenmusiikin ilmiöitä pitkään tutkineen Taru Leppäsen mukaan selkeää jakoa aikuisten ja lasten musiikkiin ei enää ole. Buumi on huomattu myös levy-yhtiöissä.

- Esimerkiksi Ipanapa-albumeissa on tuotu yhteen aikuisten musiikin tekijät ja lastenmusiikin kohderyhmät. Myös Gangnam Style, jos sitä nyt voi suoraan aikuisten musiikiksi sanoa, on varsin suosittu lasten keskuudessa, Leppänen sanoo.

Lapset seuraavat nykyään tarkasti, mitä musiikkia hieman vanhemmat lapset ja nuoret kuuntelevat. Musiikkivalinnallaan lapsi saattaa kokea kuuluvansa itseään vanhempien joukkoon.

- Kun lapset kuuntelevat aikuisten tai nuorten musiikkia, he tavallaan omaksuvat heidän identiteettinsä. Sellainen on lasten piirissä hyvin haluttu asia. Musiikki voi täten mahdollistaa vähän isompana olemisen, Leppänen kertoo.

Kapinahenki vetoaa lapsiin

Lastenmusiikki syntyi alun perin koululaitoksen tarpeisiin 1800-luvulla. Pedagogisuus oli kappaleissa tärkeää. Opettavaisuus kuuluu yhä nykyäänkin sellaisissa lastenlauluissa kuten Popsi popsi porkkanaa tai Lasten liikennelaulu.

Kun lapset kuuntelevat aikuisten tai nuorten musiikkia, he tavallaan omaksuvat heidän identiteettinsä. Sellainen on lasten piirissä hyvin haluttu asia.

Taru Leppänen, lastenmusiikin tutkija

- Se vain ei ehkä ole lasten keskuudessa suosituin laulujen laji. Lapset tykkäävät enemmän anarkistisista ja kaikkeen kriittisesti suhtautuvista kappaleista. Esimerkiksi Ipanapa-albumin Kuningas Ei on laulu, jossa järjestelmällisesti kieltäydytään kaikesta, Leppänen kertoo.

Leppäsen mukaan vanhempien on turha huolehtia, mikäli tutut ja turvalliset lastenluritukset vaihtuvat vaikkapa Robiniin tai Anna Abreuhun.

- Pitäisi olla enemmänkin iloinen siitä, että lapset ovat kiinnostuneet kuuntelemaan ja myös tekemään monenlaista musiikkia. Heille pitäisi opettaa, mitä erilaiset musiikkilajit sisältävät ja miten ne suhtautuvat toisiinsa, Leppänen sanoo.

Lapsi laatii omat soittolistansa

Netti ja digitaalinen media ovat Leppäsen mukaan ratkaisevia tekijöitä lastenmusiikin murroksessa. Lapset oppivat käyttämään nettiä jo pienestä pitäen myös musiikin kuuntelua varten.

- Lapset voivat itse valita, millaista musiikkia kuuntelevat. YouTuben ja Spotifyn myötä heille on saatavilla enemmän musiikkia kuin koskaan aikaisemmin. Samalla medialukutaidon merkitys kasvaa myös musiikin osalta. Toivoisin koulujen musiikinopetuksen tarttuvan tähän, Leppänen sanoo.

15 vuotta musiikkiluokan opettajana toiminut Aila Arola on Leppäsen kanssa samaa mieltä. Opettajien haasteena on tarjota sekä perinteistä musiikin opetusta että samalla pysyä perillä lasten musiikkimaailman viimeisimmistä trendeistä.

- Esimerkiksi YouTubessa on kaikki esimerkit kaikesta musiikista, mutta siellä on paljon sellaistakin, mikä ei sovi lapsille. Jos täällä katsotaan jotain netistä, täytyy kaikki katsoa etukäteen itse, ettei tule ikäviä yllätyksiä, Turun Puolalan koulussa opettava Arola sanoo.

Musiikin tunneilla saatetaan esimerkiksi tutustua musiikin arvioimiseen ja siihen, mistä hittikappale koostuu. Arolan mukaan musiikin tekeminen itse on joskus parasta mediakasvatusta.

- Lapset näkevät, että heidän kuuntelemansa musiikki on ihan hyväksyttävää, eivätkä ne kappaleetkaan ole välttämättä hirveän vaikeita. Toisaalta samalla he huomaavat, ettei musiikki ole vain sitä, että voittaa laulukisan televisiossa ja ura aukeaa. He oppivat, että musiikkikin on työtä, joka vaatii harjoittelua, Arola kertoo.