Reidar Särestöniemen värikäs tuotanto esillä Turussa

Kittilän shamaani, Lapin noita, näillä lempinimillä lappilainen kuvataiteilija Reidar Särestöniemi tunnetaan. Särestöniemen tuotantoon voi pitkästä aikaa tutustua eteläisessä Suomessa.

kulttuuri
Reidar Särestöniemen maalaus
Dmitri Volgin / Yle

Kuvataiteilija Reidar Särestöniemen taide on esillä kattavasti Turun taidemuseossa. Lappilaisen taiteilijan tuotantoa ei ole esitetty näin laajasti moniin vuosiin Etelä-Suomessa.

Reidas Särestöniemi (1925-1981) oli aikansa merkittävin taiteilija. Hän on ollut monen nykytaiteilijan esikuva ja suunnannäyttäjä. Särestöniemi on jättänyt suuren kädenjäljen suomalaiseen kuvataiteeseen.

- Hän oli taiteilijana yhtä värikäs, valloittava ja intensiivinen kuin taiteensakin. Kertomatta hänen elämäntarinaansa, on vaikea ymmärtää sitä, miksi hän teki näitä teoksia. Miksi teokset ovat tämän näköisiä kuin ovat, kuvailee Turun taidemuseon amanuenssi Mia Haltia Särestöniemen taidetta.

Reidar Särestöniemen maalaus
Reidar Särestöniemen Ilves-maalaus.Dmitri Volgin / Yle

Taiteilijan tavaramerkkinä ovat värikkäät, vahvat ja kookkaat taulut.

- Särestöniemi rakasti värejä, innostui uusista kokeiluista ja löytämistään uusista värisävyistä.

Kuvataiteilijan maalaustekniikkakin oli omanlaisensa.

- Tekniikan hän kehitti itse. Hän ei juurikaan käyttänyt sivellintä vaan palettiveistä tai puukkoa. Hän lisäsi värikerroksia tai poisti niitä. Hän valutti maalia teokseen tai pesi teoksia, Haltia kertoo.

Lapin luonto lähellä sydäntä

Särestöniemi eli tuotantonsa kultakautta 1960-1970-luvuilla. Ainutlaatuisen taiteilijan tyyli poikkesi merkittävästi muusta sen ajan taiteesta. Särestöniemi teki taiteensa kautta luonnonsuojelutyötä.

- Lapin luonto oli erittäin tärkeä, se oli hänelle hyvin rakas. Kasvit, eläimet, koko maisema. Se oli hänen pääasiallinen tutkimuskohteensa, pääasiallinen aiheensa.

Kantaa ottava taiteilija nosti tauluissaan esille myös homoseksuaalisuuden, jota pidettiin rikollisena Suomessa 1970-luvun alkuun saakka.

Turun taidemuseon amanuenssi Mia Haltia.
Turun taidemuseon amanuenssi Mia Haltia.Dmitri Volgin / Yle

Suomalainen kulttuurieliitti löysi Särestöniemen taiteen nopeasti. Muun muassa Urho Kekkonen oli suuri Särestöniemen taiteen ystävä. Särestöniemi oli mies, jonka sanottiin olevan samanaikaisesti sekä kapitalisti että kommunisti.

- Kerrottiin, että vuonna 1963 hänen teoksistaan taisteltiin eräässä näyttelyssä. Kuka sai ostaa minkäkin teoksen. Mutta tällä menestyksellä oli kääntöpuolensa, kyllä hän tunsi myös suurta yksinäisyyttä.

Reidar Särestöniemi oli kotoisin Kittiilän Kaukosesta, jossa hän asui koko elämänsä.

Turun taidemuseon näyttelyssä on esillä lähes 50 teosta. Näyttelyn teokset kuuluvat Rovaniemen taidemuseolle deponoituun Kirsi ja Keio Eerikäisen taidesäätiön kokoelmaan. Turun näyttely on toteutettu yhteistyössä Rovaniemen taidemuseon kanssa.

Reidar Särestöniemi, Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille, Turun taidemuseossa 25.1. - 28.4.2013