Suuri polttolaitoshanke kaatui Kiteellä - jätesoppa kuplii edelleen

Kiteen Puhokseen suunniteltua jätteenpolttolaitosta ei näillä näkymin rakenneta. Keski-Karjalan kehitysyhtiössä ja useissa kunnissa epäillään, että maakunnan kuntien jakaantuminen kahden jätelaitoksen leireihin tappoi voimalahankkeen.

Kotimaa
Teollisuusalueen tontti, johon voimalaitosta on suunniteltu.
Sakari Partanen / Yle

Ekokem on toistaiseksi kuopannut aikeet rakentaa Kiteen Puhokseen jätteenpolttolaitos.

- Pääsyy on se, että alueen tämänhetkinen energiantarve ei ole sellainen, että se mahdollistaisi sinne lisäkapasiteetin rakentamista, perustelee kertoo Ekokemin liiketoimintajohtaja Vesa Soini.

On kuitenkin mahdollista, että yhtiö jatkaa hanketta myöhemmin.

Päätös on tehty niin, että hanke on toistaiseksi keskeytetty, emme ole sitä aktiivisesti viemässä eteenpäin.

Vesa Soini

- Päätös on tehty niin, että hanke on toistaiseksi keskeytetty, emme ole sitä aktiivisesti viemässä eteenpäin. Jos Puhoksen teollisuusalueeseen liittyvät muut kehityshankkeet etenevät, meillä on valmius tarkastella asiaa uudelleen, Soini jatkaa.

Yhtä suurta syytä jätteenpolttolaitoksen kaatumiseen Soini ei näe. Esimerkiksi Puhos Boardin suljetun lastulevytehtaan uudelleenkäynnistyssuunnitelmien vastoinkäymiset eivät Soinin mukaan vaikuttaneet päätökseen.

35 miljoonaa euroa maksavan laitoksen arvioitiin valmistuvan ensi vuoden lopulla.

Leppävirran voimalaitos epäilyttää Nurmeksessa

Kunnissa ja kuntien kesken on väännetty kättä siitä, minne jätteet pitäisi toimittaa. Leppävirran Riikinnevalle suunnitellaan jätteenpolttolaitosta, jonne muun muassa Ylä-Karjalan roskat aiotaan viedä poltettaviksi. Nurmeksen kaupunginjohtaja Asko Saatsilla on epäilys myös sen perustamisesta.

Tämänpäiväinen tieto heittää erittäin synkän varjon myös Riikinnevan hankkeen päälle.

Asko Saatsi

- Tämänpäiväinen tieto heittää erittäin synkän varjon myös Riikinnevan hankkeen päälle. Kaikki viittaa siihen, että Ekokemin jätteenpolttolaitoksen taloudellinen puoli on päätöksenteon taustalla ollut. Tämä on se asia, mitä olen hyvin voimakkaasti myös tässä Riikinnevan hankkeessa kritisoinut, Saatsi toteaa.

- Taloudellisilla seikoilla tarkoitan investointikustannusten suuruutta ja rahoitusrakennetta. Myös laitoksen ennen kaikkea tulopuolen varmuutta. Kysymys on kuitenkin isoista teollisista investoinneista, jotka tulovirralla pitää pystyä maksamaan, Saatsi jatkaa.

Puhaksen toimitusjohtaja Jarmo Junttanen uskoo, että Puhas saa Riikinnevan laitoksen perustettua ja taloudellisesti kannattavaksi. Yksi ero laitosten välillä on, että Kiteen laitos olisi myynyt sähkön ja lämmön teollisuudelle, kun Varkaudessa lämpö myydään asuntoihin.

- Varkaudessa se lämpö menee pääosin asumisessa tarvittavaan lämpöön. Riikinnevalle suunniteltu laitos on paljon isompi kuin Kiteelle suunniteltu. On selvää, että isommassa laitoksessa yleiskustannukset jäävät pienemmäksi per tonni kuin isommassa laitoksessa, Junttanen perustelee.

Asko Saatsi moittii myös Riikinnevan laitoshankkeen valmistelua puutteelliseksi.

- Taloudellisessa suunnittelussa on ollut ja on puutteita. Pyydettyjä tietoja ei ole kaikkia saatu. Näihin tietopuutteisiin täytyy vakavasti suhtautua, kun ratkaisut hankkeen eteenpäin viemisestä on tehty. Myös minun tehtäväni Jätekukon hallituksen jäsenenä on huolehtia, että huolellisuusvelvoite Jätekukon sisällä päätöksentekoasioissa mahdollisimman hyvin täyttyy, Saatsi sanoo.

Riitely jätteiden kärräyspaikasta lyttäsi Puhoksen voimalan?

Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETin toimitusjohtaja Risto Hiltusen mukaan Joensuun seudun lähteminen Riikinnevan laitoksen kannalle oli suuri vahinko Puhoksen voimalahankkeelle.

Hanke olisi varmasti jo lähtenyt toteutumaan, jos olisimme saaneet Joensuun seudun jätteet tänne.

Risto Hiltunen

- Sillä olisi ollut erittäin suuri vaikutus Puhoksen voimalan osalta, jos olisimme saaneet Joensuun alueen kotitalousjätteet tänne käsiteltäväksi ja energiaksi. Se olisi vaikuttanut hankkeen toteuttamiseen ja aikatauluun. Hanke olisi varmasti jo lähtenyt toteutumaan, jos olisimme saaneet Joensuun seudun jätteet tänne. Sen vaikutus tämän koko hankkeen kannattavuuteen on niin suuri, Hiltunen sanoo.

Myös Ilomantsin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) näkee, että maakunnan kuntien jakaantuminen Kiteen ja Leppävirran laitosten leireihin teki hallaa Puhoksen voimalahankkeelle.

- Joensuu valitsikin Varkauden vaihtoehdon, joka vei jalat alta Kiteen hankkeelta. Kun tulee epävarma ilmapiiri, se tietysti vaikuttaa investoijiin. Nyt maakunnallinen yhteistyö saa lommon. Mikä pahinta, tämä on isku vasten Keski-Karjalan ihmisten kasvoja, harmittelee Hoskonen.

Pelkona on myös, että kun toimijoita on vähemmin, niin kilpailu ei madalla esimerkiksi porttimaksuja, joita jätteiden viemisestä laitokselle maksetaan. Maksajia ovat kunnat eli veronmaksajat.

Aivan katastrofaalinen tilanne, täytyy myöntää.

Hannu Hoskonen

- Markkinatalous toimii näin, että kun on yhden vaihtoehdon markkinat, kyllä sen laskun kirjoittaja osaa sen laskun tehdä. Kiteen omalla vaihtoehdolla olisimme olleet todennäköisesti paljon paremmassa asemassa, kun olisi ollut toinen vaihtoehto ja lähempänä. Se olisi pitkässä juoksussa tuonut kustannussäästöjä ja työ olisi jäänyt maakuntaan. Nyt meidän jätteet ajetaan minne ajetaan, ja onko edes maakunnan yrittäjä ajamassa, kuka tietää. Aivan katastrofaalinen tilanne, täytyy myöntää, Hoskonen tilittää.

Ekokem hoitaa lupaamansa jätteet

Kaikki sitoumukset joita olemme tehneet, niistä toki vastaamme.

Asko Saatsi

Laitoksen piti tuottaa lämpöä ja sähköä polttamalla jätteitä. Jätesopimuksia onjo tehty yritysten ja kuntien kanssa.

- Kaikki sitoumukset joita olemme tehneet, niistä toki vastaamme. Jollakin muulla konseptilla, mutta kaikki sitoumukset hoidamme, Vesa Soini lupaa.

Ekokem lupaa, että se hoitaa jätteet sovitusti vaikka viekin ne muille laitoksille.

- Voi hyvin olla, että ne ohjautuvat useisiinkin nieluihin. On mahdollista, että jätteitä tullaan myös esikäsittelemään siellä paikallisesti, Soini sanoo.