Porraskäytävät ja porttikongit ovat elokuvatutkijoille mysteereitä

Vanhojen kotimaisten elokuvien kuvauspaikoista kaivataan lisää tietoa. Elokuvatutkijat huutavat apuun kansalaisia, jotka voisivat kertoa kuvauspaikoista, joita ei ole merkitty muistiin.

Meiran kahvipaahtimo on ollut myös elokuvanäyttämönä. Kuva: Yle

Kaupungit ja maisemat muuttuvat vauhdilla. Monet vanhoista suomalaisista elokuvista tutut maisemat ovatkin jo historiaa eivätkä kuvauspaikat ole tutkijoidenkaan tiedossa. Tutkijat pyytävätkin salapoliisityöhönsä nyt yleisön apua.

Kansallinen audiovisuaalinen arkisto etsii tietoa näistä kadonneista kohteista. Tiedonkeruusta vastaavan tutkijan Juha Seitajärven mukaan liikkeelle voi lähteä vaikkapa omasta kotitalosta.

- Meillä on tehty aika paljon elokuvia asuintalojen sisäpihoilla ja porraskäytävissä. Jos niistä olisi ihmisillä muistikuvia, niin olisi loistavaa.

Kaikki tieto kelpaa

Tietoa ei kannata pantata, vaikka se tuntuisi hölmöltäkin.

- Kertokaa ihan mistä tahansa elokuvasta, jos se on filmattu teidän porraskäytävässänne, Seitajärvi kannustaa.

Hänen mukaansa kannattaa muistaa se, että vaikkapa maaseutuelokuvia ei ole lähdetty taannoin tekemään kauhean kauas Helsingin keskustasta.

50-luku hämärän peitossa

Helsingistä kohteita löytyy läjäpäin. Esimerkiksi Vallilassa kahvipaahtimon naapuriin kunnostettava pörssiyhtiö Amerin pääkonttori tarjoaa vielä hetken aikaan kuvakulmia menneeseen maailmaan, mutta ei enää siinä laajudessa, kuin vanhat leffat voivat näyttää.

Suurin hämärän verho on 1900-luvun puolivälin tienoilla.

- Yllättävää kyllä, paljon kysyttävää löytyy nimenomaan 50-luvulta, mutta se johtuu varmaan myöskin siitä, että silloin tehtiin Suomessa kaikista eniten elokuvia. Silloin oli tämä rillumarei-elokuvien ryöppytuotanto.

Tiedonkeruu-projektin tuloksena syntyy kotimaisen elokuvan verkkotietokanta, joka valmistuu loppuvuodesta 2013.

Lista tunnistamattomista kohteista löytyy arkiston nettisivuilta.