Töihin menon ei pidä ahdistaa

Hetkellinen stressi antaa lisää ytyä tekemiseen, mutta jatkuessaan pitkään se lamaannuttaa. Jos esimerkiksi töihin meno tuntuu vastenmieliseltä, hälytyskellojen pitää soida.

terveys
Miehen käsi nyrkissä työpöydällä.
Tommi Anttila / YLE

Stressin määrää arvioimalla mitataan esimerkiksi työyhteisön hyvinvointia. Tiettyyn pisteeseen asti stressi on hyvästä ja antaa työntekijälle lisää potkua tarttua erilaisiin tehtäviin.

Stressi antaa hetkellisesti ihmisen käyttöön tavallista enemmän voimavaroja, työterveyspsykologi Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta vahvistaa.

- Stressi sinänsä on hyödyllistä, mutta pitkään jatkuessaan se lamauttaa ihmisen. Se kertoo, että ihminen epäilee selviytymistään ja pelkää, ettei pysty vastaamaan työnantajan vaatimuksiin.

Stressi kertoo, että ihminen epäilee selviytymistään ja pelkää, ettei pysty vastaamaan työnantajan vaatimuksiin.

Kirsi Ahola

Niin pitkään kuin ihminen uskoo onnistuvansa ja selviävänsä tehtävistään, stressi siis toimii ihmisen apuna eikä muodostu liian rasittavaksi. On veteen piirretty viiva, missä raja hyvän ja huonon stressin välillä menee.

Työterveyspsykologi Ahola kertoo, että lisää voimavaroja työntekijä saa esimerkiksi siitä, että töissä on joustovaraa ja tarvittaessa saa työkavereilta sekä esimieheltä apua. Työturvallisuuslainsäädännön ja esimerkiksi lomien tarkoitus on katkaista stressiä, jotta työ ei muodostu terveydelle liian kuormittavaksi.

- Stressi on u:n muotoinen käyrä, joka kääntyy nopeasti itseään vastaan. Kun ihminen turtuu, stressistä ei saa enää potkua.

Työterveyslaitokselta neuvotaan, että hälytyskellojen on soitava, jos töihin meno ei enää tunnu mukavalta. Jos tuntemukset vaihtelevat vastenmielisestä ahdistukseen, jokin on pielessä.

- Jos työ ei suju, siihen sisältyy paljon kielteisiä tunteita, se tarkoittaa, että jotain pitää tehdä. Pienet merkit omassa mielialassa ja vireessä kertovat paljon.