Kilpailu ajaa kasvihuoneet energiakokeiluihin

Suomalaiset kasvihuoneet pyrkivät kovassa kilpailutilanteessa ja kulurallissa etsimään säästökohteita. Työvaltaisen alan käsipareista ei voi nipistää. Sen sijaan energiakuluja pyritään leikkaamaan. Säästöjä etsitään langattoman tekniikan avulla myös muualta prosessista.

Kotimaa
Kuvassa mies kasvihuoneessa kädessään langaton anturi

Energiasäästöjä haetaan esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa sijaitsevassa pilottikasvihuoneessa. Kannuksen Kauppapuutarha tekee yhteistyötä Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa.

Tähtäimessä on kasvihuone, joka tuottaa itse kasvien tarvitseman hiilidioksidin. Myös lämmön ja sähkön tuotanto on käynnisteillä. Energiaomavaraisuus siintää haaveena.

Kauppapuutarhuri Eino Hauhtonen kertoo, että ensin tähdätään hiilidioksidin tuotantoon puukaasutuksella. Nyt hiilidioksidi joudutaan ostamaan.

- Meillä käytetään hiilidioksidia noin 300 tonnia vuodessa. Tällä 150 kilowatin laitteella saataisiin meidän tarpeemme kokonaan. Lisäksi otettaisiin talteen sähkö ja lämpö.

Öljy on historiaa

Eino Hauhtosen mukaan öljylämmityksen aika puutarhatuotannossa on ohi. Kauppapuutarhalla luovuttiin öljystä kaksi vuotta sitten. Lämmön tuotantoon käytetään rakennusjätettä, haketta ja palaturvetta. Näillä lämmön tuottaminen on neljänneksen öljylämmitystä halvempaa.

Puutarhatuotannon kulut ovat nousseet viime vuosina. Puukaasutus tuo säästöä sitä kautta, että sillä voidaan lähivuosina tuottaa kasvihuoneen tarvitsema lämpö.

Sähköä sen sijaan tarvitaan niin paljon, että sen synnyttäminen kokonaan on hankalaa. Puolentoista megawatin kokonaissähkönkulutuksesta saadaan jatkossa puukaasutuksella ehkä puolet, arvioi Hauhtonen.

- Kyllä tässä haastetta riittää. Täytyy keksiä koko ajan, että miten voisi jonkun asian tehdä halvemmalla.

Kyllä tässä haastetta riittää. Täytyy keksiä koko ajan, että miten voisi jonkun asian tehdä halvemmalla.

Eino Hauhtonen, kauppapuutarhuri

Viime vuosina kasvihuoneita on lopettanut toimintansa kannattamattomana. Ostajien kiinnostuksesta kilpailevat myös ulkomaiset vihannekset, joiden tuonti on lisääntynyt. Kuka voittaa kilvan?

- Minä luulen, että molempia tarvitaan. Tällä hetkellä esimerkiksi kasvihuonevihanneksen osalta kotimainen tuotanto on todella vahvaa. Täällä on laadukkaita, puhtaita tuotteita. Meillä on omat valttimme, yksi on se puhtaus. Meillä on esimerkiksi biologinen torjunta eli käytetään vain biologisia eliöitä viljelyssä. Kyllä minusta meillä on paljon hyviä puolia. Meillä on kylmä talvi, mikä osaltaan vähentää tätä tauti- ja tuholaiskantaa, sanoo Hauhtonen luottavaisena.

Langaton tekniikka auttaa

Kun kuluja on karsittava, säästöä etsitään tekniikan avulla pilottikasvihuoneella myös lannoituksesta.

Yliopistokeskuksen kanssa kehitetyt anturit mittaavat automaattisesti kasvualustan valoisuutta, kosteutta ja ravinnepitoisuutta. Anturi viestii langattomasti tietonsa eteenpäin. Puutarhuri katsoo tulokset tietokoneeltaan ja säätää tarvittaessa esimerkiksi ravinteiden määrää.

Kauppapuutarhan johtaja Aleksi Hauhtonen on tyytyväinen, kun anturitekniikka vähentää työmäärää.

- Aiemmin nämä on mitattu mittarin avulla eli henkilö on kiertänyt kahdesti päivässä kasvihuoneella ja tehnyt pistokokeita siellä täällä. Sen mukaan on tehty muutokset säätimiin. Antureiden avulla voidaan saada kasville optimaaliset olosuhteet ja sitä kautta parempaa kasvua.

- Hienosäätö on todella tärkeää. Kulupuoli on noussut todella paljon. Kaikki olosuhteet ja säädöt pitää miettiä tarkkaan, että saadaan mahdollisimman hyvä sato, perustelee Aleksi Hauhtonen.