1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Keräilijät innoissaan - harvinaisuus kaupan Helsingissä

Kahden pennin suomalaiskolikkoja on myynnissä ehkä kaksi kymmenessä vuodessa. Siksipä lauantain huutokaupasta on numismaatikkojen kesken puhuttu koko viikko. Venäläisten ostajien vähälukuisuudella lienee vaikutuksensa loppuhintaan.

Kotimaan uutiset
Kahden  pennin kolikko
Huutokauppa Helander

Hyvin harvinainen suomalainen kuparikolikko huutokaupataan lauantaina Helsingin Sörnäisissä. Numismaatikkoliiton puheenjohtaja Erkki Lähderanta ymmärtää erinomaisesti sen, että kaupan oleva kolikko 1860-luvulta kiinnostaa. Hän aikoo olla paikalla itsekin.

Kymmenen vuoden aikana kaksipennisiä on ollut tarjolla ehkä kaksi kertaa, Lähderanta muistelee. Siksi huominen huutokauppa on kerrassaan tapaus.

- Erityisesti raha on erikoinen nimellisarvoltaan; kaksi penniä on sellainen, mihin me tavalliset ihmiset emme ole tottuneet. Harrastajien kesken tapauksesta on keskusteltu koko viikko.

Lähderannan mukaan kahden pennin kolikoita on olemassa kaksi eri lajia, ja asiantuntijat tuntevat niitä alle kymmenen kappaletta.

Numismaatikkoliiton puheenjohtaja arvioi, että vasarahinta lauantain huutokaupassa jää noin 3 000 euroon. Siihen tulevat huutomaksut päälle.

- Tietysti, kun etukäteen tekee ennusteita, saattaa olla, että menee hyvinkin paljon metsään.

Hintoja nostavia venäläisiä vähän paikalla

Lähderanta olettaa, että lauantain huutokaupassa ei ole juurikaan venäläisiä keräilijöitä, koska huutokaupan järjestäjä ei ole numismaatikkojen huutokauppakamari eikä näin ollen venäläisten tiedossa.

- Saattaa olla, että kilpailu käydään suomalaisten kesken, jolloin hinta ei ehkä nouse tähtitieteelliseksi.

Lähderanta toteaa, että rikkaita venäläisiä keräilijöitä on paljon, ja suomalaisten vanhojen rahojen hinta on noussut pitkälti sen takia, että venäläiset tulivat 1990-luvulla markkinoille.

- Perikunnat ovat tyytyväisiä, summaa Lähderanta. Lisäksi vauraat venäläiset ostajat tekevät huutokaupoista jännittäviä.

Lähderannan mukaan keräilijät odottavat erityisen kiihkeästi myyntiin kultarahoja, harvinaisia venäläisiä rahoja sekä kahden pennin kaltaisia harvinaisia kupari- ja hopearahoja.

Sikarilaatikon sekalaiset killingit harvoin löytöjä - sileä seteli on toinen juttu

Numismaatikkoliiton puheenjohtaja on sitä mieltä, että killinkiaarteet eivät piileskele sekaisissa sikarilaatikoissa. Sen sijaan tietoisesti kerätyt rahat hyödyttävät perillistä taloudellisesti.

- Kansiot, jotka isäpappa tai vaari, on tietoisesti ostanut ja kerännyt ja maksanut niistä hyvän summan rahaa, niissä on pääomaa edelleen kiinni. Kolikko, joka nyt maksaa Mersun hinnan, on 1960-luvullakin maksanut Mersun hinnan.

Myös vanhoista euroseteleistä tulee harvinaisuuksia, kun ne vaihdetaan uusiin. Keräilyarvoa on kuitenkin vain käyttämättömällä ja rypyttömällä setelillä.

Lähderanta neuvookin laittamaan talteen sileitä, suomalaisia viiden euron seteleitä, joissa on sarjanumerossa L-kirjain. Näitä ei kuitenkaan lompakosta löydy.

Monetan kauppaamien rahojen huutokauppahinta jää alle puoleen ostohinnasta

Suomen Monetan myymiä keräilyrahoja ilmestyy Lähderannan mukaan huutokauppoihin hyvin usein.

- Niiden huutokaupassa saavutetut arvot ovat alle puolet, ehkä kolmasosa, siitä, mitä niistä on maksettu.

Näköpiirissä ei ole, että tulevaisuuden perikunnatkaan kolmasosaa enempää alun perin kovahintaisista keräilyrahoista saisivat.

- Ne ovat kolikoita, joita on markkinoillakin tarjolla. Se, että ne ovat Monetan kautta kiertäneet, ei tuo lisäarvoa.

Lue seuraavaksi