1. yle.fi
  2. Uutiset

91-vuotias Väinö Koskela edelleen katkera urheilupomoille

Virolahden Sammon kunniajäsen Väinö Koskela kuului 60 vuotta sitten Suomen kestävyysjuoksijoiden kärkeen. Koskela voitti Brysselissä EM-pronssia 10 000 metrin matkalla, vaikka hän oli valmistautunut 5 000 metrin juoksuun.

urheilu
Väinö Koskela esittelee palkintokaappiaan
Kirsi Partanen / Yle

Virolahtelaista Väinö Koskelaa kaihertaa edelleen vuoden 1950 EM-kisat Brysselissä. Mies oli harjoitellut 5 000 metrin juoksuun, mutta hänet laitettiin juoksemaan 10 000 metrin matkaa.

- Vielä tänäkin päivänä kiroan niitä ukkoja, jotka sen tekivät. Viittä tuhatta harjoitellaan ja sitten pannaan kymmenen tuhatta juoksemaan. Koko ura meni sitten siinä, Väinö Koskela kertoo.

- Minut olisi pitänyt kylmästi laittaa vitoselle. Siinä olisi ollut kaikki mahdollisuudet hopealle.

10 000 metrin kisa ei kuitenkaan päättynyt ollenkaan hassummin. Koskela pokkasi EM-pronssia, kun tsekkiläinen Emi Zátopek voitti kisan ja ranskalainen Alain Mimoun tuli toiseksi. Jännitystä riitti vielä kisan viimeiselle kierrokselle asti.

Viittä tuhatta harjoitellaan ja sitten pannaan kymmenen tuhatta juoksemaan. Koko ura meni sitten siinä.

Väinö Koskela

- Kun tulimme maaliin, otimme kovan kirin. Meitä oli kolme tai neljä yhtäaikaa maalissa, kun meille näytettiin merkkiä, että yksi kierros vielä. Emil ja Mimoun olivat paljon edellä kaikista. Toiset pysähtyivät siihen, mutta valmentaja viittoi minulle, että antaa mennä, Koskela muistelee.

10 markan päiväraha

Väinö Koskela osallistui juoksijanuransa aikana lähes 20 maaotteluun. Takana ovat kahdet olympialaiset, Lontoossa vuonna 1948 ja Helsingissä vuonna 1952.

Lontoon olympialaisiin Väinö Koskela valmistautui Virolahdella oman talon rakennustyömaalla.

- Sahasin pokasahalla kaikki hirret taloon. Kaksi kirvesmiestä hakkasi puut ja toinen miehistä jäi vielä muita töitä tekemään, Koskela kertoo.

Koskela näki urheilu-uransa aikana paljon maailmaa. Ulkomaanmatkoilla raha oli kuitenkin tiukassa, koska valuuttaa ei myyty vielä 1940-luvun lopulla. Urheilijat saivat päivärahaa vain 10 markkaa, joten he yrittivät kerätä lisätienestejä myymällä viinaa. Väinö Koskela yritti myydä viinan sijasta puukkoja.

- Yhtään en saanut kaupaksi, Koskela muistelee nauraen.

Päivärahoilla urheilijat ostivat tai saivat palkinnoiksi pukuja ja kenkiä kotiinviemisiksi, koska sodanjälkeisessä Suomessa tavaraa oli vähän saatavilla. Vuonna 1951 Väinö Koskela osti Brysselin-reissulta pitsiä tulevalle vaimolleen.

- Siskoni oli ompelija ja hän ompeli pitsistä puvun.

Rieskat paistuvat omassa uunissa

Väinö Koskela asuu kotonaan Virolahdella ja hän on edelleen urheiluseura Virolahden Sammon kunniajäsen. Hän ajaa omilla maillaan traktoria, leipoo leipää ja valmistaa itselleen ruokaa.

- Kesällä kaadoimme puita paljon. Nyt siellä on niin paljon lunta, ettei sinne kehtaa mennä, Koskela kertoo.

- Opettelin leipomaan rieskaa. Katson aina, että onko hiivaa ja jauhoja, ja teen leipää. Se on iso leipä, johon tulee vehnäjauhoja ja grahamia. Viikon se kestää, Väinö Koskela kertoo.

Lue seuraavaksi