Yhä useampi vainaja tuhkataan

Vainajien tuhkaaminen on alkanut hiljalleen yleistyä myös Meri-Lapissa.

Kotimaa
Uurna ikkunalaudalla
YLE / Juha Kokkala

Esimerkiksi Kemissä jo joka neljäs vainaja tuhkataan. Kemin evankelis-luterilaisen seurakunnan hautaustoimen työnjohtajan Pekka Malisen mukaan viime vuosina Kemissä on tuhkattu 60-70 vainajaa vuosittain ja määrä on ollut kasvussa.

Torniossa tuhkattavaksi toimitettiin viime vuonna parikymmentä vainajaa ja Keminmaassa kymmenkunta. Tuhkauurnat haudataan joko sukuhautoihin tai uurnahautapaikkoihin.

Kemissä tuhkan voi sirotella myös mereen

Kemissä Paattionlehdon hautausmaalla on alueen ainoa tuhkan sirotteluun soveltuva muistolehto ja kaupunki on osoittanut tarkoitukseen myös omistamansa alueen mereltä Kemin edustalta.

Kemin Hahtisaaren ja Kojukallion väliselle sirottelualueelle ei vastaisuudessa tarvitse hakea erillistä lupaa, jos kaupungin tekninen lautakunta hyväksyy esityksen tiistaina pidettävässä kokouksessaan. Alue olisi käytettävissä vain sulan veden aikana.

Vainajien tuhkaaminen on perinteisesti ollut yleistä Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa. Pohjoisessa polttohautauskäytäntö on ollut harvinaisempaa. Osasyynä varmastikin on se, että tuhkauspaikkoja on vähän. Meri-Lapistakin vainajat joudutaan kuljettamaan tuhkattavaksi krematorioon Ouluun.

Hautaustoimilain mukaan vainajan tuhka on haudattava vuoden kuluessa polttamisesta. Tuhkia ei saa säilöä kotiin, ja luontoon levittäminen tai hautaaminen vaatii aina maanomistajan luvan.