Runsas verkkopyynti haittaa - istutetut lohet eivät kasva suuriksi

Istutettujen lohikalojen selviämisestä, kasvusta ja kalastuksesta on saatu uutta tietoa. Pohjois-Karjalassa käynnistettiin vuonna 2008 laaja järvilohien ja taimenien merkintähanke. Tulosten mukaan istutetut lohikalat näyttävät selviytyvän esimerkiksi Höytiäisessä hyvin, mutta takertuvat turhan pieninä kalastajien verkkoihin.

luonto
Mies kaataa järvilohia saavista jokeen.
Lieksanjokeen istutetaan järvilohen poikasia.YLE/ Riikka Heikkilä

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lohikalamerkintöjen tulosten perusteella runsas verkkopyynti heikentää merkittävästi kalanistutusten tuottoa. Lohikalaistukkaiden selviytymistä ja kasvua on tutkittu kaloihin laitettujen merkkien ja niiden palautusten avulla kahdessa pohjoiskarjalaisessa järvessä, Pielisessä ja Höytiäisessä.

Esimerkiksi Höytiäisessä suurin osa eli 60-70 prosenttia 3-vuotiaista järvilohen ja -taimenen poikasista tarttuu verkkoihin jo ensimmäisen järvivuoden aikana. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jorma Piirosen mukaan järvissä sinänsä hyvin kasvavien istukkaiden kasvupotentiaali jää saavuttamatta.

- Molemmilla lohikaloilla kasvupotentiaali on niin hyvä, että ne pystyvät Suomen järvissä saavuttamaan 5-6 kilon painon. Järvilohi pystyy kasvamaan vielä kookkaammaksikin. Eli meiltä jää saamatta suurikokoisia eli näitä ennätyskaloja, joita monet pyrkivät järvialueelta pyydystämään. Niitä on äärimmäisen vähän hengissä runsaan verkkopyynnin takia, Piironen toteaa.

Verkkojen määrä ja silmäkoko uusiksi? 

Piirosen mukaan verkkojen silmäkokoa ja määrää tulisi säädellä nykyistä paremmin. Pielisessä ja Höytiäisessä verkkojen yleisin silmäkoko on 55 millimetriä runsaan kuhakannan takia. Merkintähankkeen tulosten mukaan jopa 75 prosenttia Höytiäisen verkkolohista ja 60 prosenttia verkkotaimenista saatiin juuri 55-millisillä verkoilla. Myytyjen verkkolupien perusteella Höytiäisessä on verkkoa yhteensä peräti 145 kilometrin verran.

Meiltä jää saamatta suurikokoisia eli näitä ennätyskaloja, joita monet pyrkivät järvialueelta pyydystämään. Niitä on äärimmäisen vähän hengissä runsaan verkkopyynnin takia.

Jorma Piironen

Vuosien 2008-2010 aikana Pieliseen istutettiin yhteensä 80 000 kappaletta 2- ja 3-vuotiasta järvilohta ja -taimenta. Höytiäiseen istutettiin noin 25 000 kalaa. RKTL:n erikoistutkija Jorma Piirosen mukaan osaltaan voidaan puhua myös turhista istutuksista.

- Kyllä meillä valitettavasti tehdään aika paljon turhia istutuksia. Meillä on esimerkiksi velvoiteistutuksissa istukkaina käytetty 2-vuotiaita lohikaloja muun muassa Pieliseen, ja kyllä ne hukkaan tuntuvat menevän.

Piirosen mukaan selkeitä syitä 2-vuotiaiden istukkaiden heikkoon menestyksen Pielisellä ei tunneta. Petokalojen merkitys on Pielisessä Höytiäistä suurempi. Vuoden 2012 loppuun mennessä kalastajat palauttivat tietoja peräti lähes 3 900 järvitaimenesta ja yli 3 700 järvilohesta.