Huippuapurahan saaja: Tennismailat ja taipuva elektroniikka tulevat ensimmäisinä

Professori Jari Kinaret pitää hienona, että grafeeni on valittu yhdeksi Euroopan tutkimuksen lippulaivaksi. Grafeenin ensimmäiset uudet käyttötarkoitukset löytyvät todennäköisesti urheilupuolelta.

Grafeenin ensimmäiset läpimurrot ovat todennäköisesti urheiluvälineitä kuten golf- ja tennismailoja, sanoo EU:n huippuapurahan saanut professori Jari Kinaret.  Seuraavana on ehkä tulossa taipuva elektroniikka. Myös akkuteknologian sovellukset  tulevat aika nopeasti, hän arvioi.

Grafeeni on materiaali, joka koostuu yhdestä kerroksesta hiiliatomeja, jotka muodostavat kanaverkkoa muistuttavan rakenteen. Yksiatomisena kerroksena se on muun muassa hyvin joustava ja taipuva materiaali. Se myös johtaa sähköä erittäin hyvin ja sillä on mielenkiintoisia optisia ominaisuuksia, Kinaret kertoo.

Grafeeni on myös erittäin vahva materiaali. Se on 100 - 300 kertaa vahvempi kuin vahvin teräs.

Näitä ominaisuuksia yhdistelemällä voidaan kehittää Kinaretin mukaan monenlaisia mielenkiintoisia sovelluksia eri alueille. Yksi mahdollisuus ovat hyvin vahvat ja kestävät komposiittimateriaalit, joita käytetään esimerkiksi lentokone- ja autoteollisuudessa sekä lääketietellisessä teollisuudessa.

Toisen mielenkiintoisen alueen muodostavat energiasovellukset. Uusissa pattereissa ja akuissa tarvitaan materiaalia, jolla on suuri pinta-ala ja joka johtaa sähköä erittäin hyvin. Grafeeni on tähän erinomainen materiaali, sanoo Kinaret.

Luvassa on myös taipuvaa elektroniikkaa, jota voidaan tulostaa mustesuihkutulostimella.

Suomalaisia ryhmiä mukana tutkimuksissa

Kinaretin johtamissa tutkimuksissa on mukana myös suomalaisia ryhmiä. Esimerkiksi Nokia vetää taipuvan elektroniikan tutkimusalaa. Aalto-yliopisto puolestaan toimii anturiteknologian alalla. Myös VTT on mukana hankkeessa.

Lisäksi alkuperäinen konsortio on kasvavassa useilla eri tavoilla, joten myöhemmin mukaan voi tulla muitakin suomalaisia ryhmiä.

Kinaretin mukaan akateemisessa grafeenitutkimuksessa Eurooppa on hyvässä asemassa. Noin kolmannes tieteellisistä artikkeileista julkaistaan eurooppalaisten tutkijoiden toimesta. Aasia ja Pohjois-Amerkikka ovat mukana yhtä suurella osuudella.

Patenttien määrässä Eurooppa ei yllä Aasian tai Pohjois-Amerikan tasolle. Eurooppalaiset tutkijat eivät ole olleet niin kiinnostuneita tästä puolesta, hän toteaa.