Hautalöytö Saksasta kohentaa kelttien mainetta

Kelttinaisen hauta on täynnä aarteita, jollaisia hänen kansallaan ei tiedetty olevankaan. Hauta löytyi miltei kolme vuotta sitten, ja yhä sieltä paljastuu uusia yllätyksiä.

Saksasta löydetty kelttihauta kertoo, että pitkälti vakiintunut käsitys kelteistä väkivaltaisena barbaarikansana on aivan liian yksioikoinen. Tonavan sivujoen varrelta löytynyt hauta oli säilynyt ryöstämättä 2 600 vuoden ajan, ja runsaan kahden viime vuoden aikana se on antanut ainutlaatuista tietoa kansasta, joka aikoinaan asutti suurta osaa Euroopasta.

Nykyisessä Lounais-Saksassa Bettelbühlessä sijaitsevassa mahtihaudassa lepäsi kelttiprinsessa. Hän oli saanut mukaansa kammiollisen aarteita. Itse kammiokin oli näyttävä: se ole tuettu muhkeilla tammipalkeilla. Bettelbühljoki oli säilyttänyt haudan hyvässä kunnossa takaamalla siellä jatkuvan kosteuden.

Prinsessa oli ehkä elänyt läheisessä Heunebergissa, joka oli kukoistavimmillaan jopa 10 000 asukkaan kaupunki ja yksi kelttien keskuksista. Sen eliitti asui muurin suojissa, joi kreikkalaista viiniä ja söi espanjalaisista astioista.

Prinsessan hauta kertoo, että keltit halusivat myös kaunistautua. Prinsessaa koristaneet taidokkaat helmikorvakorut, umpikultaiset soljet ja meripihkainen kaulakoru ällistyttivät arkeologeja.

Prinsessa - tai ehkä ei

3,6 metriä leveä ja 4,6 metriä pitkä hauta siirrettiin löytymisensä jälkeen sellaisenaan kuorma-autolla varastohalliin, jossa perusteelliset tutkimukset ovat jatkuneet sentti sentiltä. Edelleen niissä löytyy asioita, jota tutkijat eivät osaa suoralta kädeltä selittää, sanoo Dirk L. Krasse Baden-Württembergin osavaltion museovirastosta.

Tutkijat eivät ole kiinnostuneet pelkästään koruista, vaan erityistä intoa heissä herättävät myös kasvi- ja eläinkunnan jäänteet. Kun haudan arkeologiset kaivaukset valmistuvat keväällä, tutkijat syventyvät orgaanisiin löytöihin ja alkavat myös selvittää haudan vainajan todellista alkuperää.

Prinsessaksi - tai ruhtinattareksi - hänet nimettiin suoralta kädeltä vain siksi, että aivan tavallinen kansalainen tuskin olisi moista hautaa saanut. Selvittämättä on myös, kuka oli lapsi, joka haudattiin hänen mukanaan.

Roomalaiset mustamaalasivat kelttejä

Tutkijat eivät tosi asiassa tiedä, mahtoiko kelteillä prinsessoja ollakaan, sillä kirjallista tietoa heidän yhteiskunnastaan ei ole säilynyt. Roomalaisten näkemys kelteistä oli huono, ja Krassen mukaan kelttien maine sivistymättöminä sodanlietsojina johtuukin osittain roomalaisten propagandasta.

– Keltit valloittivat Rooman vuonna 378 ennen ajanlaskumme alkua. He eivät siis suinkaan voineet olla niin primitiivistä väkeä kuin roomalaiset kirjoittivat, Krasse sanoo Deutsche Welle -uutissivustolla.

Yksi Keski-Euroopan menneisyyden suuria arvoituksia on, miten ja miksi keltit katosivat vallattuaan sitä ennen kuudensadan vuoden aikana itselleen suuret elinalueet.