Sijaissynnytysten sallimiselle kannatusta

Oikeusministeriö selvitti eri tahojen näkemyksiä siitä, olisiko sijaissynnytysten sallimiselle perusteita vaihtoehtona lapsettomuuden hoidossa. Ministeriö ei ole ottanut kantaa, pitäisikö vallitsevaa - sijaissynnytyksen kieltävää - lakia muuttaa.

Kotimaa

Sijaissynnytysten sallimiselle löytyy tukea eri asiantuntijatahoilta. Oikeusministeriölle lausuntonsa antaneista enemmistö kannattaa tai suhtautuu myönteisesti sijaissynnyttämisen rajoitettuun sallimiseen. Toiseksi eniten kannatusta saa kuitenkin sijaissynnytysten täyskiellon jatkaminen.

Vähiten kannatusta saa sijaissynnyttämisen rajoitukseton salliminen. Yksikään lausunnonantajista ei kannata kaupallisten sijaissynnytysten sallimista.

Oikeusministeriö selvitti eri tahojen näkemyksiä siitä, olisiko sijaissynnytyksen sallimiselle perusteita vaihtoehtona lapsettomuuden hoidossa. Vastauksia lausuntopyyntöön tuli 60 eri taholta.

Sijaissynnytyksen sallimista perustellaan muun muassa ulkomaisiin hoitoihin hakeutumisen torjumisella. Täyskieltoa kannattavat tahot katsovat, että sijaissynnytysten sallimiseen liittyy enemmän ongelmia ja riskejä kuin kieltoon.

Oikeusministeriö ei ole ottanut kantaa, pitäisikö vallitsevaa lakia muuttaa. Asiaa ja mahdollisia jatkotoimia harkitaan ministeriössä loppukeväästä saadun lausuntopalautteen perusteella.

Suomessa on syntynyt vuoden 1990 jälkeen parikymmentä sijaissynnytettyä lasta. Hoitoa ei mainittu aiemmin laissa, joten se kiellettiin vasta uuden hedelmöityslain yhteydessä vuonna 2007.

Sijaissynnytyksen tarve on Suomessa vähäinen, tapauksia olisi keskimäärin viisi vuodessa. Monet vanhemmat lähtevät tällä hetkellä hakemaan apua ulkomailta. Suomesta on lähdetty ainakin Venäjälle ja Yhdysvaltoihin, Pohjoismaista myös Intiaan.