Kirjallinen Hämeenlinna kuuluu suurten kaupunkien joukkoon

Kirjallisen kaupungin maineesta Hämeenlinna saa kiittää mm. innostavia opettajia, kirjailijoiden residenssiasuntoa ja pitkään toimineita kirjallisuuden läänintaiteilijoita, sanoo kirjastonhoitaja Sini Kiuas Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta. Kirjastojen netti-tv ja -radiokanava Kirjastokaista tarjoaa 10 minuutin kierroksen kirjalliseen kotikaupunkiin.

Hämeenlinna
Kuva Kirjastokaistan nettisivulta Kirjallinen kaupunkini Hämeenlinna
Kirjastokaista

Mikä yhdistää mm. Tuomas Kyröä, Tapani Baggea, Olli ja Riitta Jalosta, Juha Itkosta, Hilja Mörsäriä sekä Riikka Ala-harjaa? Vastaus on Hämeenlinna, kertoo Kirjastokaista. Sitä voisi luonnehtia, että se on yleisten kirjastojen nettiradio- ja tv-kanava kirjastot.fi-palvelussa. Kirjastokaista on aloittanut Kirjallinen kaupunkini -sarjan , jonka kolmas osa kiertää pitkin kirjallista Hämeenlinnaa.

Aiemmissa 10-minuuttin ohjelmissa esittäytyivät kirjallinen Turku ja Kuopio. Oppaana Hämeenlinnan videolla on kirjastonhoitaja Sini Kiuas Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.

- Ohjelma painottui nykyhetkeen, koska täällä on juuri nyt niin paljon kiinnostavaa kirjallista liikehdintää. Paljon siitä jäi edintointipöydällekin. Vanhemmasta kirjallisuudesta onkin hyviä yhteenvetoja, kuten Kultaisilla teillä -antologia. Aikoinaan kun julkaistiin tutkimus siitä, missä on Kirjailijaliiton jäseniä eniten, siellä olivat nämä suuret kaupungit Helsinki, Tampere ja Turku - ja siten Hämeenlinna.

- Itseäni kiinnostaa nuorin polvi. Meillä saattaa olla jatkossa tekijöitä, jotka esimerkiksi tekevät vain e-kirjaa. Meillä on mm. Jussa Lehtinen, joka varmaan jatkossa julkaisee e-kirjamuodossa. Nelli Hietala on uuden sukupolven kirjailija, joka on vakiintunut Hämeenlinnaan. Kirjailijaliiton residenssin ansiosta meillä on jatkuvasti kirjailijoita, jotka saattavat liikkua opiskelu- ja työpaikkojen mukaan. Elina Snicker on oman sukupolvensa kärkinimiä. Nuori polvi ei näy vielä hakemistoissa uransa alkuvaiheilla, kertoo Sini Kiuas.

- Opettajat saavat kiitosta kirjailijoilta. Lyseo on aikanaan ollut oikea kirjailijakoulu. Hilja Mörsäri on hyvä esimerkki monin tavoin kirjoittajia tukeneista opettajista. Ja läänintaiteilijat ovat Suomessa pisimpään olleet pestillä Hämeessä. On hieno tilanne, kun instituutiotkin voivat tukea jatkuvuutta.