Hannes Heikura manaa lehtikuvan kuolemaa

Ammattitaitoinen kuvajournalismi katoaa sanomalehtien sivuilta, pelkää palkittu kuvaajakonkari. Entisen työnantajansa tabloidiuudistuksessa Heikuraa huolettaa sivukokoa enemmän toimituksen koko – ja henkinen ilmapiiri.

media
Hannes Heikura
Hannes HeikuraJouni Koutonen / Yle

Useasti Vuoden lehtikuvaajaksi valittu Hannes Heikura tarkkailee maailmaa nykyään linssin läpi valokuvataiteilijana ja vapaana kuvaajana.

Sanomatalon lasiset ovet hän sulki takanaan vajaat kolme vuotta sitten.

Kuvaajakonkari ei usko enää palaavansa painomusteentuoksuiseen sanomalehtimaailmaan.

– Kyllä se varmaan on lopullista… Eihän sitä ikinä tiedä, mutta tämän hetkinen mediamaailma näyttää siltä, että ihmisiä enemmänkin vähennetään kuin rekrytoidaan. Tämä on ollut suuntaus ja myös ”valintani”, johon olen tällä hetkellä täysin tyytyväinen – paitsi tietenkin taloudellisesti.

Nopeus ennen kaikkea

Lukuisia tunnustuksia saaneen Heikuran mielestä ammattitaitoisen kuvajournalistin otoksilla ei ole paljoa painoarvoa nykylehdissä, jotka pullistelevat kännyköillä räpsittyjä lukijan kuvia.

Kuvaajan arvostusta määrittää se, että he eivät ole suostuvaisia maksamaan siitä yhtään mitään tai vain nimellisen korvauksen.

Hannes Heikura

– Kuvajournalismin arvostuksesta puhutaan varmaan ylevämpiä sanoja kuin mitä ne käytännössä ovat. Laadukkaan kuvan tilalle on tullut kilpailu ja kiristynyt esillepano, metsästetään ns. uutisvoittoja ja skuuppeja, myös kuvallisesti. Sitä ei voi enää kutsua kuvajournalismiksi, vaan se on ”bulkkikamaa”. Saadaan mahdollisimman nopeasti kuva joltain onnettomuuspaikalta tai epäkohdasta kaupungilla. Siinä ei enää syvennytä asiaan eikä käytetä kuvaajan ammattitaitoa.

Lehtikuvan konkari näkee alan tulevaisuuden hyvin synkkänä.

– Kuvaajan ammattitaitoa käytetään nykyään isommissa lehdissä ehkä ulkomaan reppareissa ja reissuissa. Sekin on varmasti jossain määrin pikkuhiljaa vähentymään päin, koska budjetit pienenevät. Sanomalehtien koko pienenee, budjetit pienenee, henkilöstön määrä pienenee… Se on kuoleva media-ala.

Kunnioitus ei kuulu kuvaan

Kuvaajien tekijänoikeudet omiin kuviinsa puhuttaa media-alaa.

Sanoma-yhtymä on viime vuosina pyrkinyt haalimaan itselleen kaikki oikeudet kuviin, jolloin niitä voitaisiin hyödyntää ilman eri korvausta alkuperäisen julkaisun ohella konsernin muissakin tuotteissa ulkomaita myöten. Myös medioissa, joita ei vielä ole olemassakaan.

– Se on heidän puoleltaan ihan ymmärrettävää. He vetoavat siihen, että haluavat oikeudet kaikkiin tuleviin julkaisualustoihin, eli pyrkivät tulevaisuutta silmällä pitäen neuvottelemaan kaiken kattavat sopimukset. Kuvaajan arvostusta määrittää se, että he eivät ole suostuvaisia maksamaan siitä yhtään mitään tai vain nimellisen korvauksen.

Palkkalistoilla olevat ammattikuvaajat alkavat käydä vähiin kovassa murroksessa olevassa sanomalehtimaailmassa.

– Aikoinaan työntekijän ja työnantajan suhde on perustunut toistensa kunnioittamiseen, mutta nykyään varsinkin freelancereita kohdellaan välttämättömänä pahana taloudellisessa mielessä. Ilman heitä lehdet eivät kuitenkaan tule toimeen, koska vakituinen henkilökunta pystyy kiireessä tekemään juuri sen rutiinityön, ja tulevaisuudessa kentällä häärii ainoastaan freelancereita, joilta on viety käytännössä toimeentulo, eli tehdään siivoojan palkalla töitä.

Onnea yritykselle

Hannes Heikura on seurannut mielenkiinnolla viimeaikaista keskustelua työelämästä yleisemminkin.

Televisiossa häntä hätkäytti ajankohtaisohjelman raportti muutamaan otteeseen kuolemanvaaraan joutuneesta vartijasta, jolla ei ollut varaa ostaa omasta palkastaan tarvittavia suojavarusteita.

Lehden koko sinänsä ei sen vaikutusvaltaan vaikuta, vaan sisältö. Mutta...

Hannes Heikura

Heikura hymähtääkin lakonisesti, että menon ollessa työmarkkinoilla tätä tasoa kuvaajien tuskin kannattaa odottaa työnantajien kustantavan kalustoa tai kuvausmatkoja.

Kuvaajat ajetaan yksityisyrittäjiksi, jolloin myös taloudelliset rasitteet ja riskit jäävät hänen kontolleen.

– Ihmisten, jotka tekevät mahdollisimman kunnianhimoista työtä työnantajalleen, toimintaedellytyksiä kavennetaan. Onko se oikeanlaista säästöä? Onko se työntekijän kunnioittamista?

Koko on sivuseikka

Tammikuun alussa Helsingin Sanomat kutistui kovan mediarummutuksen saattelemana tabloidiksi. Samaan ratkaisuun on päätynyt myös osa maakunta- ja ilmaisjakelulehdistä, ja monien muidenkin uskotaan seuraavan perässä lähivuosina.

Sanomalehden koko on Hannes Heikuran mielestä sivuseikka.

– Lehti kuin lehti, eihän siinä sinänsä ole eroa. Tabloidissa on omat todella hyvät puolensa, ja mielestäni lehden koko sinänsä ei sen vaikutusvaltaan vaikuta, vaan sisältö. Mutta jos lehdestä tulee tabloidi, toimituksesta tulee tabloidi ja henkinen ilmapiirikin on tabloidi, niin silloin se alkaa näkyä.