1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Ortodoksipapit kritisoivat kirkon rahankäyttöä

Monia ortodoksisen kirkon pappeja kismittää mittavat avustukset Kuopiossa sijaitsevalle kirkollishallituksen talolle ja Ortodoksiselle kirkkomuseolle. Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherran mielestä kirkon rahoilla pitäisi tukea enemmän seurakuntatyötä, eikä yhtä keskushallinnon taloa.

Kotimaan uutiset
Ortodoksinen kirkkomuseo ja kirkollishallituksen rakennuksen pääovi.
Veli-Pekka Hämäläinen / Yle

Osa ortodoksisen kirkon papeista kritisoi kirkon rahankäyttöä. Närkästystä herättää se, että Kuopiossa sijaitsevan Ortodoksisen kirkollishallituksen talon remonttiin ja siinä toimivan Ortodoksisen kirkkomuseon toimintaan myönnetään mittavia avustuksia. Homeongelmaisen kirkon keskustalon korjauksiin on uponnut noin 2,5 miljoonaa euroa ja lisäksi museon osuus. Remonttia on tehty vuosia ja töiden edetessä on paljastunut uusia lisärahan tarpeita.

- Seurakunnilta edellytetään hyvää hallintotapaa, tarkkoja suunnitelmia peruskorjauksista ja talouskuria. Harmittaahan se, että Kuopiossa summat ovat karanneet käsistä. Toivon mukaan tästä viisastutaan, toivoo Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Andrei Verikov.

Marraskuussa Uuden-Valamon luostarissa kokoontunut kirkolliskokous myönsi museon toimintaan ja tilojen remonttiin tälle vuodelle noin 400 000 euron avustuksen. Päätös syntyi äänin 18-14. Aihe oli kirkolliskokouksen kiivaimmin keskusteltuja.

Avustuksilla meno-paluulippu hallinnon ja seurakunnan välillä

Pieni seurakunta saa vuosittain muutaman kymmenen tuhannen euron avustuksen, josta ei välttämättä jää käteen mitään. Näin kertoo Lieksan seurakunnan entinen kirkkoherra, nykyinen Oulun seurakunnan pappi Lars Ahlbäck:

Avustettava sai loppulaskun avustajalta.

Lars Ahlbäck

- Keskushallinto tuki seurakuntaa aikanani 20 000 eurolla vuodessa. Hauskinta tässä oli se, että samaisen keskushallinnon keskusrahastomaksu, joka kasvoi alati, ylitti avustuksen tuhansilla euroilla. Vuoden jälkeen siis avustettava sai loppulaskun avustajalta, isä Lars Ahlbäck taivasteleeblogissaan (siirryt toiseen palveluun).

- Ilomantsin seurakunta saa vuosittain noin 30 000 euron avustuksen. Yleensä maksamme vielä enemmän takaisin, kertoo kirkkoherra Ioannis Lampropoulos.

- Keskusrahasto toimii periaatteella "Herra antaa ja Herra ottaa", hymähtää kirkkoherra Andrei Verikov.

Lars Ahlbäck kuvailee, että seurakuntien saamat avustuksia ovat kuin hiekkalaatikon lapiolla annettuja, samalla kuin isolla kauhalla annetaan rahaa museon ja keskushallinnon kiinteistöön.

Mihin rahat pitäisi suunnata?

Kirkkomme suuntaa vähät resurssinsa väärään kohteeseen.

Ioannis Lampropoulos

Erityisesti syrjäisemmissä seurakunnissa väki vähenee ja verotulot pienenevät. Rakennuskanta ikääntyy ja myös seurakunnissa on edessä isoja peruskorjaustarpeita. Ilomantsissa on sopeutettu toimintoja muun muassa myymällä kiinteistöjä. Lampropouloksen mielestä tärkeintä olisi kuitenkin keskittyä nyt seurakuntatyön tukemiseen.

- Erityisesti papisto näkee, että kirkkomme suuntaa vähät resurssinsa väärään kohteeseen, isä Ioannis Lampropoulos sanoo.

Lampropoulos on kirkolliskokousedustaja ja oli itsekin päättämässä keskustalon ja museon avustuksista.

Papistosta löytyy myös ymmärrystä remontille. Kirkolliskokouksessa ja kirkollishallituksen kollegiossa istuu Joensuun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Iivo Suvanto, joka ottaa asiaan kantaa perjantain maakuntalehti Karjalaisen mielipidekirjoituksessa. Suvanto laskee, että jokainen Suomen ortodoksisen kirkon jäsen maksaa tuoremmasta avustuksesta 6,50 euroa. Hänen mielestään kuva, jossa kirkkomuseon saneeraus vaarantaa seurakuntien talouden, on väärä.

Mikä tarpeellinen asia jää seurakunnissa tekemättä kirkkomuseon remontin vuoksi?

Iivo Suvanto

- Mikä tarpeellinen asia jää seurakunnissa tekemättä kirkkomuseon remontin vuoksi, Suvanto kysyy.

- Seurakuntalaisissa keskustalon remontti ei ole herättänyt suuria tunteita, Andrei Verikov toteaa.

Kirkollishallituksen talosta sosiaalisessa mediassa virinneissä keskusteluissa on heitetty ilmaan esimerkiksi ajatus kirkkomuseon siirtämisestä Heinävedelle Valamon luostariin. Osa on pohtinut ajatusta luopua koko kirkollishallituksen talosta ja siirtyä vuokratiloihin. Kuopion rakennusta on luonnehdittu jopa Suomen ortodoksisen kirkon ylimääräiseksi, neljänneksi hiippakunnaksi sen käyttämän rahamäärän takia.

Lampropoulos tunnustaa kirkkomuseon harvinaislaatuisuuden ja sen tärkeän tehtävän, mutta vaatii keskustelua siitä, mikä on kirkon strategian mukaista työtä. Mielipiteessään Lampropoulos perää kirkon varoja kohdennettavaksi seurakuntatyöhön.

- On koittanut aika, jolloin kirkon tulisi keskittyä ydintehtäväänsä, jota strategiassa on selvästi korostettu: Kirkkomme on etsivä, palveleva ja ylistävä jumalanpalvelusyhteisö, Lampropoulus toteaa.

Lue seuraavaksi