Teatteriväki odottaa uutta Turkkaa

Suomen ainoa ammattimainen huoneteatteri, helsinkiläinen Teatteri Jurkka viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan. Jurkan hallituksen puheenjohtaja odottaa teatterimaailmaan uutta trendiä, joka nostaisi ohjaajat valokeilaan, pitkästä aikaa sitten Jouko Turkan.

kulttuuri
Wanda Dubiel ja Tiina Weckström Teatter Jurkan Hyvää yötä äiti -näytelmässä.
Wanda Dubiel ja Tiina Weckström Teatter Jurkan Hyvää yötä äiti -näytelmässä.Yehia Eweis

Näyttelijä Tiina Weckström viettää 30-vuotistaiteilijajuhlaansa 60 vuotta täyttävässä teatteri Jurkassa Hyvää yötä äiti -näytelmän Thelmana. Ja vaikka katsomossa alarivi istuu varpaat näyttämöllä ja takarivi päät katossa, on huoneteatterin ohjaajalla vain taivas rajana.

- Teatteri Jurkan taiteellinen linja perustuu pelkästään siihen, että mistä teatterissa ihan todella sen ihan ytimessä on kysymys. Siitä, että käydään joku asia oikeasti läpi ihmisten edessä, kehuu työpaikkaansa Teatteri Jurkan johtoelintä eli hallitusta johtava, kirjailija-ohjaaja Pasi Lampela.

- Sellainen ongelma meillä kyllä on, ettei katsomopaikkoja millään löydy kaikille halukkaille, kuvaa Lampela huoneteatterin myönteistä ongelmaa.

Teatteri huoneessa etsi uutta ilmaisua

Näyttelijälegenda Emmi Jurkka perusti Huoneteatteri Jurkan yhdessä tyttärensä Vapun kanssa vuonna 1953, koska oli tyytymätön laitosteattereiden lyhyisiin harjoitusaikoihin ja laskelmoivaan taiteeseen. Jurkat halusivat harjoitella huolella ja näyttää kansalle, mistä teatteritaiteessa on kyse.

Teatteri esiintyi aluksi melkein millaisessa tilassa tahansa ravintoloista yksityisasuntoihin, mutta pian pysyvämmäksi tukikohdaksi löytyi pieni liiketila Vironkadulla Kruununhaassa.

Alku oli rahallisesti tiukkaa. Emmi jopa pudotti teatterin nimestä sanan huone pois, jotta saisi lehti-ilmoitukset halvemmalla. Ravintolaan hän otti omat eväät, että raha riittäisi muutamaan viinilasilliseen.

Tiukkaa on taloudenpito nytkin, sillä lipputuloilla saadaan miniteatterissa kustannettua vain murto-osa tuotantokuluista kertoo Lampela.

- Vaikka kuinka juhlitaan 60-vuotista taivalta, niin elämme erittäin tiukoissa budjettitunnelmissa. Toivoisin todella, että 60-vuotisjuhlavuosi tarkoittaisi jonkinlaista helpotusta tai lisäarvoa rahoittajan puolelta myös.

Ei ne olemattomat resurssit vaan se suuri henkinen pääoma

Teatteri Jurkka tunnetaan edelläkävijänä. Se on muun muassa osavastuussa kotimaisen draaman uudesta noususta.

- Olimme siinä pieni suuri tekijä Kom-teatterin ohella. Täällä on nähty paljon kotimaista draamaa vuosien mittaan kuten vaikkapa Juha Jokelan, Laura Ruoholan ja Heini Junkkaalan näytelmät, unohtamatta omia tekstejäni, sanoo Lampela.

- Isot teatterit usein argumentoivat, että uusi kotimainen draama on taloudellinen riski. Me olemmekin näyttäneet heille pitkää nenää. Meillä jos kellä on olemattomat resurssit ja olemme tehneet merkittävää kotimaista draamaa täällä siitä huolimatta, kehuu Lampela.

- Meidän työmme lähtee intohimosta, siitä, että uskomme, että teatterilla on todella merkitystä. Että se ei ole vain julkisesti rahoitettu laitos, jonka toiminnan täytyy pyöriä liukuhihnamaisesti, koska joku kerran rahoittaa, ja koska se tarjoaa joillekin ihmisille työpaikkoja, lataa Lampela.

Uutta ohjaajagurua odotellessa

Nyt Lampela toivoo jo uusia tuulia teatterikentälle.

- Olen jo kyllästynyt tähän kotimaisen draaman buumiin, erityisesti romaanien näkemyksettömään dramatisointiin. Sellaiseen, että seurataan myyntilukuja ja todetaan, että koska kirjasta tuli hitti, niin se on jo myyty teatteriesityksenä eli otetaan se tänne vaan, moittii Pasi Lampela.

- Toivon kotimaisten tekstien menestystä, mutta en sillä hinnalla, että klassikot katoavat teatterista ja että ohjaajan näkemystä ei enää näy.

- Minulla ollut jo jonkin aikaa sellainen olo, että seuraava trendi tai vasta-isku, olisi nimenomaan ohjaajantyöhön liittyvää. Suomalaisen ohjaajataiteen rappio joka on ollut jo monta vuotta aika ankaraa! Toivon todella, että ohjaajantyö pääsisi taas uudelleen arvoonsa. Että, uutta Jouko Turkkaa odotellessa!