Ennuste: Tuhansia ulkomaalaisia lisää Lappiin

Maahanmuuttajille halutaan nykyistä enemmän töitä Lapissa. Lapin Ely-keskuksen johdolla valmistellun tuoreen Lapin maahanmuuttostrategia 2017:n tavoitteena on vähentää ulkomaalaisten työttömyys nykyisestä 30 prosentista 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Lapin lääni
Maahanmuuttajat Rovaniemellä
Perttu Ruokangas / Yle

Strategiaan on kirjattu iso joukko ehdotuksia maahanmuuttajien aseman parantamiseksi Lapissa.

Lapissa asuu tuoreimman tiedon mukaan noin 3400 ulkomaalaista. Enemmistö heistä on Ruotsista, Venäjältä, Myanmarista ja Irakista. Lapissa puhutaan peräti 77 vierasta kieltä.

Ennusteen mukaan Lappiin tulee lähes 9000 ulkomaalaista lisää vuoteen 2030 mennessä mikäli kasvu jatkuu nykyistä vauhtia. Silloin ulkomaalaisia olisi Lapissa noin 12 000.

- Ylenmääräistä houkuttelua emme hae. Kunhan yritykset ja muut työnantajat saavat osaavaa työvoimaa, ei ole väliä tulevatko he ulkomailta vai kotimaasta, Lapin Ely-keskuksen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen sanoo.

Ulkomaalaisista työikäisistä lähes joka kolmas on vailla töitä Lapissa. Torstaina julkistetussa Lapin maahanmuuttostrategiassa esitetään pitkä lista konsteja heidän kotoutumisensa ja työllistymisensä parantamiseksi.

Alkuvaiheen toimista halutaan nykyistä tehokkaampia. Maahanmuuttajien taustat ovat hyvin kirjavia aina luku- ja kirjoitustaidottomista tohtori-koulutuksen saaneisiin, joten maahanmuuttajille halutaan nykyistä yksilöllisempiä polkuja, jotka johtavat opintoihin tai töihin. Maahanmuuttajia kannustetaan perustamaan omia yrityksiä Lappiin. Strategiaa tehneet viranomaistahot haluavat lisätä tiedottamista maahanmuuton myönteisistä puolista ja toivovat sen rohkaisevan työnantajia ottamaan ulkomaalaisia töihin.

Huono suomi iso este

Ohtosen mukaan suurin este ulkomaalaisten työllistymiselle on heikko suomen kielen taito ja monien työnantajien kielteinen asenne.

- Työnhakijan hakemus ja cv näyttävät hyvältä, kunnes työnantaja huomaa nimestä hakijan olevan ulkomaalainen. Homma voi tyssätä siihen, Ohtonen toteaa.

Strategiassa ei kuitenkaan luvata esimerkiksi rahallista tukea ulkomaalaisen työntekijän palkkaamiseen.

Suomen kielen taidon oppiminen on ulkomaalaiselle tärkeintä työn saamiseksi, sanoo 20-vuotias ammattilukiossa opiskeleva, Afganistanista turvapaikanhakijana Rovaniemelle tullut Habi Yawari.

Hänen mielestään suomea ei opi välttämättä kielikurssilla.

- Parhaiten oppii, kun lähtee vaan rohkeasti pihalle, ottaa ihmisiä hihasta ja alkaa jutella. Eniten oppii, kun juttelee ihmisten kanssa eikä niinkään koulun penkillä.

Moni lappilainen työnantaja ei luota ulkomaalaiseen työntekijään, sanoo Afganistanista turvapaikanhakijana Rovaniemelle muuttanut 18-vuotias Lyseonpuiston lukiolainen Nessar Mehr.

- Kun itse olen hakenut esimerkiksi Prismaan töihin. Samaan aikaan hakeneet kaverit ovat päässeet töihin, mutta minä en. Siinä on kyllä ihme paikka, en tiedä miksi. En tiedä ovatko jotkut ulkomaalaiset riehuneet paljon ja ajatellaan, että kaikki ovat sellaisia.

Mehr kertoo, että hänen puuseppä-isänsä on kelvannut Rovaniemellä vain ilmaiseen työharjoitteluun, mutta ei palkkatöihin.

Töissä lukion ohella

Yawari ja Mehr ovat molemmat asuneet jo monta vuotta Suomessa ja puhuvat kieltä varsin hyvin. Yawari tekee opiskelujen ohella töitä Rovaniemen Teatterin vahtimestarina. Hän aikoo ammattilukion jälkeen rakennusalalle töihin tai jatkaa opintoja insinööriksi ammattikorkeakoulussa. Hänen äitinsä on Rovaniemellä työttömänä, mutta isoveli on töissä kaupan kassalla. Isoveli on tosin valmistunut LVI-asentajaksi eli ei ole oman alansa töissä.

Mehr puolestaan aikoo jatkaa lukion jälkeen opintoja tekniikan alalla. Mehrin isä on työttömänä, mutta hänen äitinsä on valmistunut Rovaniemellä ammattikoulusta ja on koulunkäyntiavustajana Rantavitikan koululla. Hänen isoveljensä ja -siskonsa aikovat opiskella lääkäreiksi.

Molemmat kertovat voivansa jäädä Rovaniemelle, jos opinnot tai työt sallivat. Moni maahanmuuttaja lähtee Lapista pääkaupunkiseudulle, jossa työ- ja opintomahdollisuuksia on enemmän.