yle.fi-etusivu

Täällä lohen vaellus katkeaa – katso kartalta pahimmat nousuesteet

Karttaan on merkitty kalatiestrategian kärkikohteet, joihin kalatien rakentamista suositellaan. Katso kartalta, missä jokien nousuesteet sijaitsevat ja miten ne tukkivat kalojen matkan lisääntymisalueilleen.

Kotimaa

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Valitse kartalta kalatie
saadaksesi lisätietoja.
Nousuesteiden sijainnit ovat viitteellisiä. Pääset näkemään tarkan sijainnin valitsemalla kartalta yksittäisen nousuesteen.Lähde: Ympäristö.fi & Kalatiestrategia (.pdf)

Vaelluskalat törmäävät usein ihmisen rakentamiin esteisiin vaelluksillaan jokien kutupaikoille. Lohi, taimen, järvilohi ja muut vaelluskalat tarvitsevat koski- ja virtapaikkoja lisääntymiseen ja osa myös poikasvaiheen kasvuun. Kalat suuntavat lisääntymään samoihin paikkoihin, joissa ne ovat aikoinaan syntyneet.

Suomen suurimmat vaelluskalajoet on valjastettu vesivoiman tuotantoon. Esteettömiä ovat vain Teno- , Näätämö- ,Tornion- ja Simojoki.

Kalateiden rakentaminen on Suomessa tällä hetkellä melko vähäistä verrattuna muihin Pohjois- ja Keski-Euroopan maihin.

Strategia ohjaa kalateiden rakentamista

Valtioneuvosto siunasi kansallisen kalatiestrategian (siirryt toiseen palveluun) viime keväänä. Sen avulla vaelluskalojen nousu- ja lisääntymismahdollisuuksia yritetään parantaa.

ELY-keskusten kalaviranomaisia pyydettiin muutama vuosi sitten nimeämään alueensa kalatierakentamisen kärkikohteita, jotta vaelluskalojen palauttamista jokiin tai vesistöreitteihin voitaisiin helpottaa.

Viranomaisten kertoman perusteella kärkikohteiksi nimettiin noin 50 patoa kahdellakymmenellä joella tai vesistöreitillä.

Voimalaitokset usein maksumiehinä

Monella kohteella on väännetty kättä voimayhtiöiden velvoitteesta kalateiden rakentamiseen. Maksumiestä on jouduttu selvittämään jopa Korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka. Esimerkiksi Vantaan Energia ja Hiitolanjoen Voima joutuvat kustantamaan kalateiden rakentamisen kolmeen voimalaan Hiitolanjoella.

Raaseporin Mustionjoella on taas suunniteltu kalatien rakentamista vuosikymmeniä, mutta mitään konkreettista ei ole saatu aikaan. Rahaa suunnitteluun on palanut jo satoja tuhansia euroja. Mustionjoen voimalat siirtyivät Koskienergian omistukseen Fortumilta noin vuosi sitten ja kalateiden tulevaisuus on nyt uuden omistajan käsissä.

Sen sijaan Taivalkosken Kostonjärven tulvapadolle avattiin jo loppuvuodesta ensimmäinen kalatiestrategiaan kuuluva kalatie.

Kalatiesuunnittelu on myös käynnissä monella kartalla näkyvällä kohteella. Esimerkiksi Lestijoen Korpelan koskella rakennustyöt on tarkoitus saada käyntiin vielä tämän kevään aikana .

Energiayhtiöt suhtautuvat kalateihin usein nihkeästi, koska niiden rakentaminen maksaa ja ohi juoksutettu vesi näkyy miinuksena energiantuotannossa.

Suositeltavia kohteita on myös lisää

Kartalla näkyvien kärkikohteiden lisäksi on myös useita alueellisesti tärkeitä kohteita, joille voisi suositella kalatien rakentamista.

Valtioneuvoston kalatiestrategian listausta kärkikohteista tarkastellaan jatkossa noin kuuden vuoden välein. Silloin tarkempaa huomiota kiinnitetään myös toutaimeen, nahkiaiseen ja ankeriaaseen sekä vesienhoitotyön tarpeisiin.