1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. urheilu

Iitin Ylämummot ei enää tarvitse snorkkelia

Naisjääkiekkojoukkue Iitin Ylämummot on innoissaan uudesta jäähallista, joka saatiin vihdoin Iittiin. Joukkueenjohtaja Heli Nummilan mukaan ulkojäällä harjoittelu on ollut täysin riippuvainen säästä. Ongelmia ovat tuottaneet vesisateet, lumituiskut ja kovat pakkaset.

Urheilu
Iitin Ylämummojen joukkueenjohtaja Heli Nummila pelikamppeet päällä
Iitin Ylämummojen joukkueenjohtaja Heli Nummila.Pyry Ojala / Yle

- Nyt ei enää tarvita snorkkelia, kun sataa vettä, nauraa Heli Nummila.

- Vesisateella ulkona harjoittelu oli täysin mahdotonta ja niin myös kovilla pakkasilla. Ja lumisateen jälkeen tarvittiin aura-autoa. Toistakymmentä kertaa harjoitukset jäivät väliin sään takia.

Heli Nummila toimii iittiläisen Ylämummot naisjääkiekkojoukkueen joukkueenjohtajana. Hän ja iso joukko iittiläisiä ovat innoissaan kuntaan nousseesta jäähallista.

- Onhan se hieno halli. Jää on upea, viivat näkyvät hyvin ja halli on lähellä. Hyvältä tuntuu!

Nummilan mukaan ulkojää myös lyhensi harjoitteluaikaa.

- Normaalitalvena pääsimme jäälle vasta marraskuun alussa ja maaliskuun lopussa aurinko jo sulatti jään. Jäähallin myötä harjoitteluajat pitenevät. Olisihan se hienoa saada harjoitella elokuusta huhtikuulle.

Uuteen halliin joukkue pääsi tammikuun puolivälissä. Siihen saakka joukkue harjoitteli ulkojään lisäksi Kouvolassa Inkeroisten jäähallissa.

- Sinne on pitkä matka ja harjoitteluajat olivat hankalia; saimme jättöaikoja. Lisäksi ulkopaikkakuntalaisina jouduimme maksamaan jääajasta enemmän kuin paikalliset harrastajat, kertoo Nummila.

Vielä ei nousupaineita Suomi-sarjaan

Iitin Ylämummot perustettiin vuonna 2004 ja joukkue pelaa Kymi-Saimaa alueella harrastesarjaa. Ylämummoilla menee lujaa.

- Joulun jälkeen jatkettiin sarjaa ykköstilalta, kehaisee Heli Nummila.

Vesisateella ulkona harjoittelu oli täysin mahdotonta ja  niin myös kovilla pakkasilla. Ja lumisateen jälkeen tarvittiin aura-autoa.

Heli Nummila

Nousupaineita joukkueella ei vielä ole, vaan harrastesarja riittää ainakin toistaiseksi. .

- Seuraava sarjataso olisi Suomi-sarja. Jos sinne edes havittelisi, niin me tarvisimme valmentajan, jota meillä ei ole ollut muutamaan vuoteen. Lisäksi tarvitsisimme lisää porukkaa. Meillä on peleissä ollut kymmenestä neljääntoista pelaajaa ja se on aika vähän. Suomi-sarjassa tarvisimme kymmenkunta pelaajaa lisää.

Ylämummot harjoittelevat kerran viikossa ja otteluita on joka toinen viikonloppu. Ensimmäisen ottelun omassa hallissa Ylämummot pääsevät pelaamaan tiistai-iltana. Peli oli tarkoitus pelata jo sunnuntaina, mutta vastustaja kärsi pelaajakadosta.

- Nyt päästään korkkaaamaan halli pelillisesti. Katsojiakin mahtuu sisään ja heille on kunnostettu vanhoja jalkapallokatsomon penkkejä. Lippuja emme ainakaan vielä peleihin myy, kertoo Heli Nummila.

- Ehkä pistämme pystyyn puffetin, jolla saamme kerättyä rahaa. Tosin se vaatisi henkilön, joita meillä naisten harrastekiekossa on rajallisesti. Isille ja pojille äidit tulevat keittämään kahvia, mutta se ei toimi toisinpäin. Isät ja pojat eivät tule paistamaan makkaraa ja keittämään kahvia. Mutta sama tilanne on luultavasti muussakin naisten urheilussa ja harrastamisessa.

Naisten harrastejääkiekko ei ole yhtä rajua kuin miehillä. Siinä ei saa taklata. Kiilata saa eli samaan suuntaan saa kiilata laitaan.

- Kiilaaminen ei satu, meillä on hyvät varusteet. Jos joskus sattuu vahinko, se johtuu yleensä taitamattomuudesta. Harrastekiekossa taitotaso on vielä sen verran heikkoa, selvittää Heli Nummila.

- Mutta hirvittävän hauskaa se on!