Kokenuttakin uutisankkuria jännittää ensi-ilta

Yle Uutisten ilmeuudistusta on varjeltu kuin valtiosalaisuutta. Ensi maanantaina esirippu aukeaa ja uudenlainen ilmemaailma saa ensi kosketuksen yleisöönsä.

Kotimaa
Piia Pasanen uuden ilmeen mukaisessa studiossa.
Jatkossa uutisjuontajat seisovat uutislähetysten ajan. Kuvassa Piia Pasanen.Jyrki Valkama / Yle
Marjukka Havumäki
Uutisjuontaja Marjukka Havumäki kertoo Yle Uutisten ilmeuudistuksesta. Kuva: Mikko Pesonen / Yle

Yle uudistaa uutisten ja urheilun ilmettä historiansa suurimassa ilmeuudistuksessa.

Koskaan aiemmin Ylen uutiset ei ole käynyt läpi näin laajaa uudistusta, joka näkyy yleisölle jokaisessa uutislähetyksessä radiossa ja televisiossa. Graafisen ilmeen uudistus näkyy tietysti myös verkkosivuilla.

Kaikkien uutisten tunnukset, studiot, ilmeet ja äänimaailma on uusittu projektissa, joka on kestänyt kolme vuotta ja maksanut noin 600 000 euroa. Työtunteja on lähes mahdotonta arvioida. Kehitystyössä on ollut mukana yli sata yleläistä erilaisissa kokoonpanoissa.

Maailma ja Suomi tuodaan studioon

Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen kertoo, että taustalla on halu yhtenäistää Ylen ilmettä.

Meille ankkureille iso muutos on se, ettemme enää istu, vaan seisomme lähetysten ajan.

Piia Pasanen

- Kaikkiin Ylen uutisiin tulee sama tunniste ja niissä kaikissa on mukana sana Yle. Kun uutiset lähtevät tässä uudessa maailmassa irti lähetyksistä, esimerkiksi verkossa ja sosiaalisessa mediassa, on tärkeää, että uutiset tunnistetaan Ylen uutisiksi. Ilme myös kuluu ja vanhenee, sillä edellisestä uudistuksesta on aikaa viitisen vuotta.

Moderni ja valoisa tv-studio tarjoaa myös mahdollisuuksia kertoa uutisia uusilla tavoilla.

- Studiossa on paljon videoseiniä, joilla voidaan havainnollistaa asioita. Sen lisäksi juontajat seisovat ja pystyvät liikkumaan studiossa entistä enemmän, joten voidaan ottaa yhteyksiä eri puolille maailmaa ja eri puolille Suomea, mikä auttaa ihmisiä hahmottamaan, missä asiat tapahtuvat ja miten ne tapahtuvat. Kuvat voivat tulla siis studiotilaan, kuvailee Jääskeläinen.

Jääskeläinen kuvailee urakkaa ehkä mittavimmaksi ilmeuudistukseksi uutisten historiassa. Koskaan aiemmin ei ole uudistettu kerralla kaikkia Ylen uutisten ja urheilun ilmeitä, vaikka isoja ilmeuudistuksia on toki aiemminkin tehty.

Enää ei pönötetä minkään pöydän takana

Televisiossa uusittujen studioiden ratkaisut tuovat uutisankkureiden työhön muutoksia ja helpottavat monipuolista työskentelyä. Samalla myös tietoa voidaan välittää entistä havainnollisemmilla ratkaisuilla.

Uutisstudion yksityiskohta.
Uutisstudion yksityiskohta.Jyrki Valkama / Yle

- Uusissa studioissa voimme esimerkiksi havainnollistaa tietoa katsojille entistä paremmin. Meille ankkureille iso muutos on tietysti myös se, ettemme enää istu, vaan seisomme lähetysten ajan. Itse pidän uuden studion ilmettä raikkaana, kertoo uutisjuontaja Piia Pasanen.

Haastattelemme tv:n kokenutta uutisankkuria Marjukka Havumäkeä keskellä tavallista työpäivää Pasilassa uudessa studiossa. Kuvaaja ei saa koko komeutta näyttää, sillä yleisölle halutaan näyttää kaikki vasta maanantaina. Juontajille kyseessä on suuri muutos.

- Juontajan työn kannalta tämä on suurin muutos, mitä on koskaan tehty uutisissa. Me tekijät ollaan tästä tietysti innoissamme, mutta aina on sellaista kihelmöivää jännitystä ilmassa, niin kuin aina ennen ensi-iltaa pitää ollakin.

Kun uutiset lähtevät tässä uudessa maailmassa irti lähetyksistä, esimerkiksi verkossa ja sosiaalisessa mediassa, on tärkeää, että uutiset tunnistetaan Ylen uutisiksi.

Atte Jääskeläinen

Juontajan rooli muuttuu myös jatkossa enemmän punaisen langan kuljettajaksi.

- Uskon, että juontajan rooli jonkin verran kasvaa. Juontaja isännöi ja emännöi lähetystä entistä enemmän ja pitää lankoja käsissään sekä johdattelee asioita osiosta toiseen. Siirtymien luontevuutta on täällä uudessa studiossa harjoiteltukin. Uutta tekniikkaa hyödynnetään myös entistä enemmän. Otetaan yhteyksiä eri puolille maailmaa ja ollaan yhteyksissä toimittajiimme kentällä ja studiovieraitakin on aiempaa enemmän.

Studiotyöskentelyä onkin harjoiteltu ja juontajat ovat saaneet esiintymiskoulutusta, jotta olo uudessa ympäristössä olisi mahdollisimman luontevaa. Juontajien ulkoasuihin on myös kiinnitetty entistä enemmän huomiota, koska uusissa studioissa kaikki näkyy myös kenkiä myöten.

- Uudessa ympäristössä myös tyyliin ja väreihin on kiinnitetty huomiota. Mitkä värit näyttävät hyvältä, sitäkin on mietitty, kertoo Havumäki.

RSO soittaa tunnusmusiikin

Uutisten ja urheilun tunnusmusiikitkin muuttuvat radiossa ja televisiossa.

Heikki Palteisto radiostudiossa.
Yle uusii myös radion uutislähetysten äänimaailman. Kuvassa radion uutisjuontaja Heikki Palteisto.Jyrki Valkama / Yle

Uutisten musiikkia ovat säveltäneet yleläiset Antti Heinonen, Tapio Kangas ja Tapani Kuusniemi. Ylellä mediatoimittajana työskentelevä Heinonen on säveltänyt urheilun kaikki tunnusmusiikit ja uutisten musiikin pääteeman.

Uutisten tunnusmusiikin pääsävelmästä on sävelletty alku- ja lopputunnuksia, niin kutsuttuja välikkeitä ja puheen alla käytettäviä äänimattoja.

Eri radiokavanat esimerkiksi käyttävät saman teeman variaatioita lähetyksissään, joten sovitettavaa on riittänyt. Radion sinfoniaorkesteri RSO on soittanut pääteeman kapellimestarinaan Santtu-Matias Rouvali.

Juontajan työn kannalta tämä on suurin muutos, mitä on koskaan tehty uutisissa.

Marjukka Havumäki

Musiikin on tarkoitus vedota ihmisiin olematta mahtipontista.

- Aika pitkälle luova prosessi lähtee liikkelle kokeilemalla eri teemoja. Päässä pyöri kaksi tai kolme vaihtoehtoa, kun oltiin demovaiheessa. Kun ne sitten tietokoneella sävelsin kuunneltavaksi, yleläisistä koostuva raati tykkäsi teemasta, josta itsekin olin pitänyt eniten. Perusteema alkoi kolahtaa kohdalleen, Heinonen kertoo sävellystyöskentelystään.

- Tärkeintä kokonaisuudessa oli se, että pyrki löytämään oikean tyylilajin projektiin. Alitajunnassa päässä liikkuivat projektin konseptikuvat, mutta aina tietenkin tärkeintä on oikean tunnelman löytäminen. Yleensä sen aina tietää, mikä alkaa kuulostaa siltä, että ollaan lähellä maalia, kuvailee Heinonen.

Kaikkiaan eri tunnussävelmiä kertyi lähes kaksisataa.

"Maapallo ei pyöri tasaisesti"

- Ensimmäinen uuden ilmeen mukainen radiotunnus soi maanantaina 11. helmikuuta klo 12 Ylen kanavilla. Televisiossa uutta ilmettä pääsee kurkistamaan ensimmäistä kertaa klo 16.55 Yle TV1:ssä, kertoo brändihankkeiden vetäjä, kehityspäällikkö Pia Hagström.

Hagström naurahtaa, että ilmeprojektin vetäminen on ollut erittäin monitasoinen ja -syinen palapeli. Miten kaikki pidetään kasassa, kun kyseessä on mediatalo, jolla on toimintaa koko Suomessa.

- Paljon palavereja, varmaan kymmenentuhatta sähköpostia ja tietysti huippuammattilaiset mukana tekemässä yhdessä, Hagström sanoo.

Jännitys asian ympärillä Ylessä on lähes käsin kosketeltavaa ja uuden ilmeen varjelluimpia salaisuuksia eli uusia studioita varjellaan uteliailta kuin valtiosalaisuutta. Edes oman talon väki ei pääse vapaasti liikkumaan uusissa studioissa. Kaikki on kuitenkin valmista h-hetkeä varten, kertoo Hagström.

- Kaikki ei ole ihan valmista, sillä esimerkiksi maapallo ei pyöri tasaisesti, Hagström nauraa.

Maapalloa tarvitaan sääennustuksissa ja jokin digitaalinen "mutteri" on hieman väärillä jengoilla, sillä vielä toistaiseksi maapallo nykii ruudussa.

Salaperäisyyden varjo poistuu maanantaina 11. helmikuuta, vaikka kaikkia herkkuja ei silloin otetakaan käyttöön, sillä uusia tapoja havainnollistaa tietoa otetaan käyttöön uutisissa ja urheilussa pitkin kevättä.