Kalaston suojelusta tulee vesivoimayhtiöiden arkipäivää

Vesivoimayhtiöt velvoitetaan tästä lähin osallistumaan kalaston vaalimiseen. Korkein hallinto-oikeus on tehnyt nipun päätöksiä, joissa vesivoimaloilta edellytetään vesistöjen moninaiskäytön turvaamista. Yhtiöille tämä merkitsee taloudellisia menetyksiä, mutta esimerkiksi äärimmäisen uhanalaiselle järvilohelle hengissä selviytymistä.

yritysvastuu
Kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa iloitsee korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, joka parantaa Saimaan järvilohen elinympäristöä.
Sakari Partanen / Yle

Kuohuvat maisemat jäivät menneisyyteen, kun Ilomantsin ja Joensuun halki virtaava Alakoitajoki valjastettiin 1950-luvulla sähköntuotantoon. Samalla vietiin luontainen elinympäristö Saimaan järvilohelta.

- Nykytilassaan Saimaan järvilohi on määritelty äärimmäisen uhanalaiseksi. Sekin kertoo jo sen, että tilanne ei ole mitenkään hyvä tällä hetkellä. Voisi sanoa, että oikeastaan suorastaan kriittinen, sanoo kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Nykytilassaan Saimaan järvilohi on määritelty äärimmäisen uhanalaiseksi.

Veli-Matti Kaijomaa

Kituuttelevaa järvilohikantaa joudutaan pitämään keinotekoisesti elossa massiivisilla poikasistutuksilla. Nyt korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen järvilohen tulevaisuus näyttää huomattavasti valoisammallta.

Saimaan järvilohi
YLE / Riikka Heikkilä

- Tässä on tarkoitus saada koskipinta-alat vähintään kaksinkertaisiksi. Samoin virtausnopeudet kasvavat. Sitä kautta alapuolella kuohuva Alakoitajoki saadaan tuottamaan aiempaa enemmän järvilohenpoikasia, toteaa kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa.

Korkein hallinto-oikeus on nyt tehnyt useampiakin päätöksiä, joissa vesivoimayhtiöt velvoitetaan ottamaan vesistöjen monimuotoisuus huomioon. Yksi esimerkkitapaus tulee Laatokkaan laskevasta Hiitolanjoesta, jonka voimaloihin pitää rakentaa omat reitit kaloille. Vesivoimayhtiöt saavat siis tästä lähin varautua siihen, että vihreät arvot syövät niiden tulosta.

- Investointien kustannuslaskelmiin täytyy sisällyttää mahdollisuus siitä, että toiminnan reunaehdot luvan velvoitteiden osalta voivat muuttua, jos tulee esimerkiksi uutta selvitystä jostain kalatalousintresseistä tai mahdollisista muista intresseistä vesistöjen moninaiskäytön näkökulmasta, sanoo ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta.