Retkeile ja näe viestejä vuosituhansien takaa

Raikkaan talvipäivän voi viettää myös kalliomaalauksia bongaten. Maalauksista kiinnostuneille on julkaistu uusi bongarin käsikirja. Kalliomaalaukset kertovat siitä, mihin Suomessa ennen uskottiin.

kulttuuri
Jukka Parkkinen ja Tuija Wetterstrand tutkivat kalliomaalausta Juusjärvellä.
Kalliomaalauksia on Suomessa yli sadalla eri paikalla.Yle

Aurinko paistaa järven jäälle, kun kirjailija Jukka Parkkinen ja toimittaja Tuija Wetterstrand sivakoivat kohti kulttuurihistoriallista kohdetta. Juusjärven kalliomaalaukset ovat yksi Suomen parhaiten säilyneistä muinaismuistoista.

Jukka Parkkinen
Jukka ParkkinenYle

- Niitä on maalattu erittäin hienoille paikoille jylhiin kalliopintoihin. Varsinkin Saimaalla ne ovat melkein pelottavan näköisiä. Kuvina ne ovat hyvin vaatimattomia, mutta niissä on ihmeellistä taikaa, Jukka Parkkinen ihastelee.

Kaiken kaikkiaan kalliomaalauksia on Suomessa yli 100 eri paikalla. Ne on maalattu eri arvioiden mukaan 3000 - 7000 vuotta sitten. Suurin osa kalliomaalauksista on maalattu veden äärelle.

- Nämä maalaukset on tehty kivikaudella. Silloin liikuttiin paljon vesitse, koska se oli helpoin tapa siirtyä paikasta toiseen, Wetterstrand kertoo.

Modernit varusteet esihistorialliselle retkelle

Parkkinen ja Wetterstrand ovat koonneet kaikki Suomen kalliomaalaukset yksiin kansiin. Bongarin käsikirja esittelee paikat, joista maalauksia löytää sekä reitit niiden löytämiseksi. Mukana ovat GPS-laitteisiin syötettäväksi sopivat karttakoordinaatit ja tieto siitä, kuinka vaikeakulkuinen reitti maalaukselle vie.

Tuija Wetterstrand
Tuija WetterstrandYle

Edes helppokulkuisten reittien käyttäminen ei aina ole mahdollista, sillä osa maalauksista sijaitsee mökkien lähellä tai jopa mökin pihalla.

- Ensin täytyy selvittää sellainen lähtöpaikka, joka on jokamiehenoikeuksien piirissä. Sitten kannattaa ottaa selvää siitä, mitä kuvia siellä on nähtävissä, Parkkinen opastaa.

Kirjan ohjeet perustuvatkin käytännön kokemuksiin.

- Meille kävi alussa usein niin, että juuri keskeinen kuva oli jäänyt bongaamatta, Tuija Wetterstrand sanoo.

Maalauksia matkalla yliseen ja aliseen

Kalliomaalausten merkityksestä on oltu monta eri mieltä. Tätä nykyä ne selitetään muinaisuskontoon liittyvinä shamanistina näkyinä ja uskomuksina.

- Esimerkiksi kala, lintu ja käärme ovat tyypillisiä shamaanin henkiolentoja. Hän on ottanut niiden hahmon matkallaan ylisen tai alisen henkimaailmoihin, Wetterstrand selittää.

Suomen kalliomaalaukset - Bongarin käsikirja -teoksen on julkaissut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.