Pakolaislapsen kieliopinnot alkavat heti

Pakolaislapset pääsevät nopeasti kiinni suomen kieleen. Aikuisilla pakolaisilla kielikurssi saattaa alkaa vasta useiden kuukausien päästä, sen sijaan lapset aloittavat koulutien mahdollisimman pian maahan saapumisen jälkeen. Kun suomen kieli on vieras, koulu alkaa perusopetukseen valmistavasta opetuksesta.

Kotimaa
Kuvassa tyttö koululuokassa opiskelemassa
Kalle Niskala / Yle
Kuvassa tyttö koululuokassa opiskelemassa

Afgaanityttö Fateme Ahmadi tuli pakolaisena Turkista Kokkolaan helmikuussa. Kahden viikon päästä saapumisesta Fateme istahti ensimmäistä kertaa suomalaiseen pulpettiin Kokkolan Hollihaan koulussa.

Tarkoitus on, että Fateme opiskelee yksilöllisen suunnitelman mukaan noin vuoden verran. Vaikka muitakin oppiaineita on, pääpaino on suomen kielen oppimisessa. Tuona aikana Fateme saattaa opiskella suomalaislasten joukossa esimerkiksi taideaineita ja liikuntaa. Kun kieli on hallussa, alkaa perusopetus.

Ensimmäisenä koulupäivänään Fateme puhuu jo suomea. Hän toistaa muiden lasten ja opettajan perässä suomeksi päivämäärä-, vuodenaika- ja säätietoja sekä esittelee itsensä. Hän ei varmasti heti ymmärrä toistamaansa, mutta esimerkkien kautta merkitys tulee vähitellen tutuksi.

Nopea omaksuminen

Kahdeksanvuotiaan Fatemen äidinkieli on farsi. Sillä kielellä hän ei ole käynyt koulua, vaan hän on opiskellut Turkissa pari vuotta turkin kielellä.

Ennuste Fatemen suomen kielen oppimisesta on hyvä. Esimerkkeinä ovat 12- ja 11-vuotiaat afgaanitytöt, jotka saapuivat Kokkolaan viime syksynä.

Zahra Rasuli ja Samira Alizade tulevat suomen kielellä jo toimeen. Tytöt kertovat sujuvasti, mistä he täkäläisessä koulussa pitävät. He viittaavat tunnilla ahkerasti ja vastailevat opettajan kysymyksiin.

Luokanopettaja Anne Ojutkankaan perusopetukseen valmistavassa luokassa on parikymmentä oppilasta. Äidinkielen kirjo on mittava: farsi, arabia, venäjä, viro, kurdi, kiina ja englanti. Osalla on pakolaistausta, osan vanhemmat ovat tulleet Suomeen muista syistä, esimerkiksi työn vuoksi.

Esimerkin kautta oppimaan

Opettaja ei osaa oppilaidensa äidinkieltä, joten hän ei voi selventää opetuksen sisältöä sitä kautta. Keinot ovat toiset.

- Lapset imevät kielen itseensä. Suomea opetetaan, opitaan ja omaksutaan, siinä on monta kanavaa. Semmoinen funktionaalinen kielen oppiminen eli tilanteisiin sidottu oppiminen auttaa omaksumisessa.

Lapset imevät kielen itseensä. Suomea opetetaan, opitaan ja omaksutaan, siinä on monta kanavaa. 

Anne Ojutkangas, luokanopettaja

Jos tarvitaan, tulkkipalveluita voi käyttää. Tulkin saa joko paikan päälle tai puhelimen päähän. Joskus tulkkia tarvitaan, jos lapsen vanhemmat eivät osaa suomea, mutta olisi tärkeää välittää heille viesti.

Suomalaisille monikulttuurisuutta

Maahanmuuttajalasten varhaisin kouluopetus on Kokkolassa keskitetty Hollihaan kouluun.

Opinahjossa on runsaat 300 oppilasta, joista suurin osa on tavallisia suomalaisia lapsia. He saavat rautaisannoksen monikulttuurisuutta, kun samoja käytäviä ja välituntipihoja tallaavat myös muualta tulleet lapset.

Kun maahanmuuttajien kieliopinnot edistyvät, he siirtyvät perusopetuksen luokkiin suomalaislasten joukkoon. Sitä ennen luokkahuone voidaan jakaa esimerkiksi taideaineissa.

Kulttuurien kohtaamisesta on väistämättä joskus seurauksena kiusaamista, joskus väärinymmärryksiä. Positiivisiakin esimerkkejä on. Syksyllä koulun Kokkolassa aloittanut Zahra iloitsee, että hän on saanut koulukaverien lisäksi suomalaiskavereita kotirapusta.

Yhdistäviä tekijöitä löytyy

Parikymmentä vuotta maahanmuuttajia opettanut luokanopettaja Anne Ojutkangas tietää, että tulokkaiden tapakulttuuri on joskus erilainen. Toiset eivät kättele koskaan, toiset taas eivät ole tottuneet poikien ja tyttöjen yhteiseloon. Näistä tilanteista selvitään opettajan mukaan avoimella kanssakäymisellä ja toisen herkällä kuuntelemisella.

Opettajan havainto on, että eri taustaisia lapsia yhdistää nykyään ainakin kiinnostus tietokoneisiin. Maahanmuuttajalasten luokassa on innokas jono odottamassa tietokoneelle Ekapeli-ohjelmaa pelaamaan.

Samoin suomalainen kouluruoka arveluttaa yhtä lailla alkuperäiskansalaista kuin muualta tullutta. Uusi ruokalaji kanapasta ei saanut kummaltakaan joukolta kiitosta. Sen sijaan makkarakeitto tuntui maistuvan. Tosin sianlihaa välttävälle oli tarjolla oma kanapohjainen muunnoksensa.

- Nämä makumaailmat ovat erilaisia. Se ei sinänsä ole ongelma, koska meillä on eri allergioiden vuoksi paljon eri dieettiruokia. Näin listalta löytyy kaikille jotain, mitä saa syödä. Meillä on semmoinen maistamisperiaate, että pitäisi aina vähän laittaa sitä ruokaa suuhun, että tottuisi makuun.