1. yle.fi
  2. Uutiset

Yritysten vastuuraportointi voi tulla pakolliseksi

Jos EU-komission ehdotus lainmuutoksesta hyväksytään, suuryritysten vastuuraportointi tulee pakolliseksi. Myös Suomen hallitus on tehnyt periaatepäätöksen, että Suomi nostetaan yhteiskuntavastuun edelläkävijäksi. Vastuun määritteleminen on kuitenkin hankalaa.

yritysvastuu
Laivoja Sköldvikin jalostamon laiturissa.
Juha Silander / Yle

Teollistumisen alkuajoilta periytyy määritelmä yritysvastuusta hyväntekeväisyytenä. Tänäkin päivänä osa yrityksistä ajattelee näin. Yleisesti käytetyn määritelmän mukaan yritysvastuu alkaa kuitenkin siitä mihin lain vaatimukset päättyvät. Vastuu jaetaan taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöstä kannettavaan vastuuseen. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan harva yritys maailmassa kantaa kuitenkaan esimerkiksi sosiaalista vastuuta (siirryt toiseen palveluun).

- Vastuullinen yritys luo aitoa hyötyä sille yhteiskunnalle, jossa se toimii. Vastuullinen yritys on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullinen. Se on myös tilivelvollinen sille yhteisölle ja yhteiskunnalle, jossa se toimii. Ja myös energia- ja resurssitehokas, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Eva Nilsson.

Vastuullisin vai vastuuttomin?

Vastikään laajaa keskustelua yritysvastuusta herätti Finnwatchin raportti (siirryt toiseen palveluun), joka paljasti, että suomalaisten kauppaketjujen tuotteita tehtiin pakkotyöllä ja niihin liittyi myös ihmiskauppaa. Samaan aikaan Kesko komeilee maailman vastuullisimpien yritysten listalla (siirryt toiseen palveluun). Samalla listalla maailman neljänneksi vastuullisimpana yrityksenä mainitaan myös Neste Oil, joka järjestöjen mukaan syyllistyy ihmisoikeusloukkauksiin ja sademetsien tuhoamiseen. Listalla ovat suomalaisyrityksistä myös Fortum, Metso, Outotec ja Rautaruukki. Neste Oil on valittu kansainvälisessä Public Eye Awards -kilpailussa myös maailman pahimmaksi yhtiöksi.

Kansainvälisen kauppakamarin johtajan Timo Vuoren mukaan ei ole lainkaan ihmeellistä, että sama yritys voidaan valita yhtä aikaa huonoimmaksi ja parhaimmaksi.

- Listauksia on hyvin monenlaisia. Toiset lähtevät subjektiivisista periaatteista eli kansalaisjärjestö arvioi omasta subjektiivisesta näkökulmastaan miten kokevat eri toimijat. Sitten on objektiivisempia listauksia, joissa arvioidaan tiettyjen kriteerien pohjalta, ympäristöasiat, sosiaaliset asiat, työelämän kysymykset ja sitä kautta tulee vastauksia, joilla firmat arvioivat omaa toimintaansa. Reittauksia on hyvin erilaisia ja hieman eri tarkoituksia varten luotuja.

Yritysvastuun määritelmät poikkeavat siis toisistaan ja määritelmät riippuvat määrittelijästä. Jos määrittelijänä on yrityssektori itse, voi tulos olla hyvin erilainen kuin jos listan taustalla on esimerkiksi kansalaisjärjestöjä.

- Se määritelmällinen ero on usein siinä, että yrityssektorilla nähdään yritysvastuu vapaaehtoisena toimintana. Meidän mielestämme taas yritysvastuu ei voi perustua hyväntekeväisyyteen eikä vapaaehtoisuuteen. Vastuullinen yritys ei ole esimerkiksi sellainen, joka rahoittaa kouluja Mosambikissa, mutta samalla välttelee veroja ja sitä kautta vie pohjaa sen maan omilta verotuloilta, Nilsson sanoo.

Suomi maailman vastuullisimmaksi

Monet kansalaisjärjestöt ovat pitäneet koko yritysvastuuta pelkkänä PR-temppuna. Nyt ollaan silti siinä tilanteessa, että Suomen hallitus teki syksyllä periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomi nostetaan yhteiskuntavastuun edelläkävijäksi (siirryt toiseen palveluun).

- Sillä on kasvava rooli sen takia, että jos kuluttajat, sijoittajat ja muut sidosryhmän ryhtyvät yhä enemmän kysymään liiketoiminnan perään ja liiketoiminnan takana olevia asioita, niin se totta kai vaikuttaa yritysten toimintaan, Vuori sanoo.

Vastuu ja sen raportointi ei ole vielä kuitenkaan pakollista.

- Yritykset voivat jättää raportoimatta ikävistä asioista, joista ei haluta raportoida. Se johtaa siihen, että vastuuraportteihin ei voi ihan täysin luottaa, Kepan Nilsson sanoo.

Toteutuessaan EU-komission ehdotus pakollisesta vastuuraportoinnista ohjannee yrityksiä vastuullisempaan suuntaan.

- Totta kai olisi erinomaista, että kun firmat vastaisivat yksiin ja samoihin kyselyihin samoilla kriteereillä, pystyttäisiin antamaan vertailukelpoista tietoa, jonka pohjalta sijoittajat, kuluttajat ja muut toimijat voisivat arvioida suht'koht luotettavasti kuinka firma pärjää ja toimii miellä ja maailmalla, Vuori sanoo.

Esimerkiksi Tanskassa on jo otettu askelia pakollisen raportoinnin (siirryt toiseen palveluun) suuntaan.

Lue seuraavaksi