"Shalaam" tervehditään farsin kielen kurssilla

Kolme yläsavolaista kansalaisopistoa on ryhtynyt järjestämään farsin eli persian kielen alkeiskursseja suomalaisille vapaaehtoistyöntekijöille. Tarkoitus on helpottaa seudulle juuri tulleiden afgaanipakolaisten ja paikallisten kanssakäymistä.

Kotimaa
Kuvassa pakolaisia ja vapaaehtoistyöntekijöitä farsin kielen oppitunnilla.
Kaija Kervinen / Yle

Sonkajärven, Iisalmen ja Lapinlahden kansalaisopiston kielivalikoima on saanut harvinaisen lisän, farsin kielen. Sen alkeisiin tutustumaan on ilmoittautunut yli 30 yläsavolaista. Sonkajärvellä samalle kurssille osallistuu myös kuntaan pari viikkoa sitten tulleita afgaanipakolaisia.

*- *Shalaam, shalaam, kuuluu Sonkajärven koulukeskuksen aulassa, kun kahden afgaaniperheen jäseniä tapaa ennen oppituntia SPR:n ystäväpalvelun vapaaehtoisia, joihin on jo ehditty tutustua paikkakunnalla. Sonkajärvelle on ensi vaiheessa sijoitettu kaksi leskiäitiä aikuisine lapsineen.

Molemmat aloittavat nollapisteestä

SPR:n Sonkajärven osaston maahanmuuttovastaava Leila Honkala perustelee, miksi suomalaiset ryhtyvät pänttäämään farsin alkeita:

- Se on melkein välttämättömyys meille vapaaehtoisille, sillä meillä ei ole tulkkia käytössä. Me voidaan osoittaa tällä tavalla sitä, että Suomessa ihmiset ovat tasa-arvoiset, että me aloitamme nollapisteestä molemmat. Ja että olemme yhtä innokkaita oppijoita ja toistemme opettajia.

Kotouttamiseenliittyvä suomen opetus alkaa vasta myöhemmin, joten kaikilla arjen sanoilla on käyttöä millä kielellä hyvänsä.

Melkein välttämättömyys meille vapaaehtoisille, sillä meillä ei ole tulkkia käytössä.

Leila Honkala

Honkalan mukaan vastavuoroista tukiopetusta annetaan kurssi-iltojen välillä niinsanotuissa läksykerhoissa.

Taloudellinen kieli

Sonkajärvellä kansalaisopiston kurssille osallistuu muun muassa vapaaehtoisystäviä ja terveydenhoitajia, jopa kaupan kassa.

Opettajana toimii Lapinlahdella asuva iranilaissyntyinen Farzad Khodabin. Ylä-Savoon kiintiöpakolaisina tulleiden afgaanien äidinkieli on dari, joka poikkeaa farsista hyvin vähän. Lisäksi tulokkaat ovat asuneet Iranissa talebanien valtakaudesta alkaen, joten farsi on heille jo tuttua.

Osa tulokkaista ei ole saanut käydä Iranin vuosien aikana lainkaan koulua, joten joukossa on myös muutama luku- ja kirjoitustaidoton. He oppivat alkeiskurssilla yhtä lailla farsin kuin suomenkin aakkosia. Farsin aakkoset poikkeavat täysin meikäläisistä. Opettaja Khodabinin mielestä farsi ei ole kuitenkaan kovin vaikea kieli.

- Se on hyvin taloudellinen kieli, hän vakuuttaa.

Miltä suomi kuulostaa?

Nuori afgaaninainen Farideh Ghasemi on saanut käydä lukiota Iranissa, mutta puhuu vain farsia ja daria. Hän sanoo, ettei suomalaisten tarvitsisi farsia opetella.

- Me olemme tulleet tänne, ja meidän pitää oppia suomea.

Farideh antaa kuitenkin arvoa sille, että hänen kielestään ja kulttuuristaan ollaan kiinnostuneita. Suomen kieli kuulostaa hänen korvaansa hitaalta ja rauhalliselta.

To on sinä, män on minä

Eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Eila Kurtelius oli kalustamassa ja sisustamassa pakolaisten koteja ja sai siitä kipinän lähteä tutustumaan heidän kieleensä. Hän toivoo oppivansa sanomaan farsiksi lähinnä arjen tervehdyksiä.

Kotitalousopettaja Aija Pellikka puolestaan toivoo saavansa sanoja ruokatalouden opastamiseen. Kirjoittaminen näytti ensimmäisen tunnin perusteella aika hankalalta, Pellikka myöntää.

Leila Honkalan mieleen jäi ensimmäiseltä oppitunnilta muutama sana, esimerkiksi kiitos:

- Se oli merci, se on se helpompi mutta toista en muista, Honkala nauraa. Entä mikä oli sinä?

-Ää - hetkinen - " to" ! Ja minä on män...