1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Asiantuntija: Hallitus syytää satoja miljoonia turhiin tutkimushankkeisiin

Suomessa yhteisöveroprosentti on noussut yli EU:n keskiarvon. Aiemmin se oli keskiarvoa selvästi matalampi.

Kuva: Tiina Jutila / Yle

Hallituksen tuore verouudistus saa täystyrmäyksen verotuksen asiantuntijalta. Oikeustieteen tohtori Pauli K. Mattila arvioi, että tutkimus- ja kehittämishankkeiden verohelpotuksiin vuosina 2013 - 2015 suunnatut yli 600 miljoonaa euroa valuvat käytännössä hukkaan. Mattilan mukaan uusien työpaikojen luomista ja yritysten kilpailukykyä olisi voitu tukea paremmin yhteisöveroa alentamalla.

- Uskon, että valtaosa niistä hankkeista, joihin tuki nyt kohdistuu, olisi tehty ilman näitä erityishuojennuksiakin. Ne yritykset jotka tosissaan panostavat tutkimukseen ja kehittämiseen olisivat toteuttaneet hankkeensa joka tapauksessa.

Pauli K. Mattila Kuva: Yle

Mattila pelkää uudistuksen johtavan keinotteluun ja tekaistuihin hankkeisiin. Näin siksi, koska laki ei määrittele riittävän selvästi tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Esimerkkinä hullunkurisesta hankeesta hän mainitsee tuntemattomien riskien kartoittamisen.

- Lain mukaan verovähennykseen oikeuttaa hanke, jolla selvitetään yrityksen uhkatekijöitä tai tuntemattomia riskejä. Vaikea kuvitella, että olisi yhtäkään yritystä, jolla niitä ei ole. Siitä vaan selvittämään ja verohuojennuksilla tienaamaan.

- Pitäisi olla selkeästi määritelty, mikä on tutkimus- ja kehittämistoimintaa, mutta nyt näin ei ole.

- Näistä sitten riidellään oikeusistuimissa ja veroviranomaisetkin hukkuvat työvuoren alle, Mattila lataa.

Ministeriö ei pelkää väärinkäytöksiä

Työ- ja elinkeinoministeriössä vuoden alusta voimaan astunutta uutta tutkimus- ja kehittämisvähennystä puolustetaan. Osastopäällikkö Petri Peltonen näkee sen täsmälääkkeenä rakennemuutokseen. Yrityksillä on nyt aiempaa laajempi mahdollisuus vähentää tutkimushenkilöstön palkkakuluja verotuksessa. Tämä tekee tutkimushenkilöstön lisäämisen yrityksille edullisemmaksi. Uudistus maksaa valtiolle 600 miljoonaa euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Ministeriössä ei uskota väärinkäytösten aaltoon.

Petri Peltonen Kuva: Yle

- No ei nyt sentään. Kyllä yritys varmasti oman panoksensa suuntaa näiden määritelmien mukaan. Se että se pitää kohdentaa todennettuihin henkilöstömenoihin ja työvoimakustannuksiin rajaa sen verran selkeästi sen.

-Tästä on myös rajattu pois alihankintatoiminta. Mekin näimme että siinä olisi ollut mahdollinen paikka keinottelulle, mutta se rajattiin pois.

Vanha keino parempi kuin pussillinen uusia

Yli kolmekymmentä vuotta elinkeinoelämän verotusta seurannut Pauli K. Mattila olisi vauhdittanut taloutta yhteisöveroa keventämällä. Mattila muistuttaa, että Suomessa yritysten kilpailukyvystä on jo vuosikymmeniä pyritty huolehtimaan sillä, että yhteisöveroprosentti on kilpailukykyinen. Suomen yhteisöveroprosentti on jo parisen prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan unionin jäsenmaissa keskimäärin. 

- Pelkään, että Suomi ajautuu suuriin vaikeuksiin, jos yhteisöveroprosenttiin ei saada tarkistusta lähivuosina.

- Uusi tutkimus- ja kehittämisvähennys maksaa 200 miljoonaa vuodessa, kolmen vuoden ajan. Kun meillä nyt yhteisöveroprosentti on 24,5, niin olis päästy 23,5 een. Ruotsi alensi jo omansa vuoden alusta 22:een ja Virossa veroprosentti on vain 21.

Työ- ja elinkeonoministeriössä asiat nähdään toisin. Osastopäällikkö Petri Peltonen uskoo uuden T&K vähennyksen vauhdittavan taloutta ja luovan työpaikkoja purevan yhteisöveron alentamista tehokkaamin

- Lähes 10 000 huippuosaajaa on irronnut Nokia-sektorilta. Osaajajoukon hyödyntäminen muissa yrityksissä ja muilla toimialoilla on tässä yksi lähtökohta.

- Putoaako yhteisöveroprosentti puolella prosenttiyksiköllä vai kannustetaanko yritystä aidosti luomaan uusia tuoteita, työpaikkoja ja palveluja, niin uskon, että nämä uudet verokannusteeet vaikuttavat voimakkaammin.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, yhteisöveroprosentti oli yli kymmenen prosenttiyksiköä alempi kuin Euroopan unionin jäsenmaissa keskimäärin. Tällä hetkellä Suomen yhteisöveroprosentti on noin kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin jäsenmaissa keskimäärin.