Suomen EU-maksut nousussa - Saksan ohi ei voi mennä

Suomen nettomaksut EU:lle jatkavat kasvuaan tulevinakin vuosina, sanoo eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.). Maksut ovat jo nousseet samalle tasolle Ruotsin, Hollannin ja Saksan kanssa. Stubbin mukaan Suomen maksuosuus ei saa kasvaa niitä suuremmiksi, mutta hänen mukaansa ”EU ei ole pelkkä kirjanpitoharjoitus”.

talous
EU-nettomaksu -grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suomi saa EU:lle maksamistaan maksuista yhä vähemmän takaisin. Suomi on siis entistä suurempi EU:n nettomaksaja. Jäsenyyden alusta lähtien suunta on heikentynyt vuodesta toiseen.

Vuonna 2011 Suomi maksoi EU:lle 652 miljoonaa euroa enemmän kuin sieltä sai. BKT:hen suhteutettuna maksut olivat siis 0,34 prosenttia miinuksella.

Vielä jäsenyyden alussa, vuonna 2000 EU:sta saatiin enemmän kuin sinne maksettiin. Olimme 0,21 prosenttia saamapuolella. Mutta vuosi vuodelta maksut ovat menneet yhä enemmän miinukselle.

Muiden nettomaksut pysyvät

Samaan aikaan muiden nettomaksajamaiden, kuten Hollannin, Ruotsin ja Saksan maksut ovat pysytelleet -0,3 prosentin tuntumassa. Sukeltaako siis Suomen maksutaakka kohta pysyvästi niidenkin ohi?

Eurooppaministeri Alexander Stubb (Kok.) vakuuttaa, että Saksan ohi Suomen nettomaksuosuutta ei päästetä.

- Sen voin taata, että Suomesta ei tule suurempaa nettomaksajaa kuin Saksasta, Hollannista tai Ruotsista, Stubb lupaa.

Maksuosuuksia naulataan kiinni vuosiksi eteenpäin, kun jäsenmaat päättävät huippukokouksessaan torstaina ja perjantaina EU:n budjettikehyksistä seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi.

Komissio ehdotti budjetiksi alun perin 1 120 miljardia euroa. Pienentääkseen omia maksujaan, nettomaksajamaat ovat vaatineet budjetin pienentämistä. Stubb uskookin, että budjetti onnistutaan saamaan alle tuhanteen miljardiin.

Halpa pääsylippu

Ministeri kuitenkin korostaa, että EU ei ole pelkkä ”kirjanpitoharjoitus, jossa katsotaan paljonko menee sisään ja paljonko tulee ulos”. Suomella on vaikeasti mitattavia hyötyjä, kun viennistä yli puolet menee EU-alueelle.

- Pääsemme näille markkinoille aika halvalla, Stubb laskeskelee.

Mutta pääsylippu noille markkinoille jatkaa kallistumistaan. Tosin siinäkin voi nähdä valoisan puolen.

- Maksuosuuksien nousu kertoo siitä hyvästäkin syystä, että Suomi on nyt rikkaampi maa kuin silloin, kun meistä tuli EU-jäseniä, Stubb kiteyttää.

Tilastoja, ja varsinkin EU-tilastoja tutkittaessa, löytyy monta totuutta. Tilanne näyttä Suomen kannalta edullisemmalta, jos yhden vuoden sijasta katsotaan koko seitsemän vuoden mittaista budjettijaksoa ja sen maksuosuuksia.

Tilastoja moneen lähtöön

Vuosina 2007 - 2011 Suomi on nettomaksajien listalla yhdeksäntenä ja nettomaksut olivat -0,22 prosenttia. Luku tulee vielä kasvamaan, ennen kuin koko seitsemän vuoden jakso on päättynyt tämän vuoden lopussa.

Tämä johtuu siitä, että Suomi on osannut kerätä omat saatavansa EU:lta jo budjettikauden alussa, kun taas uudemmat jäsenmaat pystyvät hyödyntämään niille kuuluvia tukia vasta kauden lopulla.

Ja kuten sanottu, tilastointi ei ole aivan yksinkertaista, kun EU:n erilaisesta rahoituksesta osa tulee valtion budjettiin, osa esimerkiksi yrityksille.

Näitä ja yllättävän monia muitakin tilastonäkemyksiä on jälleen luvassa, kun 27 jäsenmaata alkaa koota Brysselissä yhteisiä budjettikehyksiä ja vieläpä seitsemäksi vuodeksi eteenpäin.

Tahtotila tulosten saamiseksi on vahvistunut, kun ensimmäinen budjettivääntö lässähti jo viime syksynä. Kolmatta yritystä sitkeimmätkään valtion päät tuskin toivovat.